Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kieli on pohju da alustu

Jelena Kuz’mina, Jelena Lahanskaja da Tatjana Sykijäinen (hurualpäi oigiele) kolmei kävväh karjalan kielen kursiloile da ollah varmat, ku Karjalan mual eläjes pidäy tiediä karjalan kieldy. // Kuva: Natalja Sinitskaja, ”Oma Mua”.

Čalnan kyläs kursiloi ruvettih pidämäh tänävuon keviäl.

– Kevätkuul kerävyimmö yhteh. Tuli viizi nastu. Nygöi opastundua jatkau kolme hengie: yksi inehmine kohtistui, toine ei piäze ruadolois, ku on fermeru, sanelou kursiloin opastai Vera Noskova.

Iče Vera Petrovna on Hoškilan kyläspäi rodužin.

– Se on Kotkatjärven lähäl. Yhtel käil on Uutjärvi, toizel käil – Hoškil, mustelou omua roindukohtua naine.

Vera Noskova perehinneh 20 vuottu elettih Lietmajärvel, Mujehjärven piiris. Sie naine ruadoi školas direktoran sijahizennu da jälgimäi piälikönny. Sit Noskovat muutettih Čalnan kyläh, ostettih kodine. Vera Petrovna opastuksen mugah on biolougu, ga Čalnah elämäh tulduu rubei ruadamah karjalan kielen opastajannu Meliorativnoin kyläs.

– Ruado minuu ylen äijäl miellytti. Ainos opin midägi iče keksie kielen opastamizen kebjendämizekse. Eräs nuori opistos taido-ozastol opastui tyttö Liza Anufrijeva luadi minun kehoitukses suuret stendat karjalan kielen kluassah. Niilöih on piirustettu karjalazet ruutat, värit, vuvven aijat. Ližäkse vie luajimmo Loto-kižan, kuduas on 100 eri sanua. Lapset hyväl mielel kižattih lotoh, sanelou Vera Petrovna.

Vera Noskoval on suuri pereh, heil ukon kel on kolme poigua.

– Vahnin Il’l’u opastuu karjalan kieldy universitietas, nuorin poigu sit samazes korgies školas agrotehniekäkse. Keskimäine poigu on kaikis ruttovin, jo on naizis. Vaste ei ammui meil rodih bunukkaine. Rubeimmo kogo perehel uuttu suurembua kodii nostamah, ku endine jo on pieni moizel suurel perehel, löyhkäy Vera.

Tämän kuun allus Vera Noskova ruadau uvves kohtas da virras. Hänes rodih Čalnan kylän Kul’tuurutaloin emändy. Da paiči sidä häi jatkau endisty ruaduo karjalan kielen kursiloil.

Čalnalazet opastutah kursiloil Ol’ga Žarinovan da Tatjana Baranovan opastuskniigoin mugah.

– Enzimäi minä otin Žarinovan opastuskniigat laihinah Meliorativnoin kirjastos. Sit minule nevvottih, kus vois net ostua. Taričin omile opastujile, duumaičin toinah ei ni osteta, ku net kallehettavat ollah. Ga ostettih hyväl mielel, kerdou naine.

Kuni taratimmo Veran kel, Kul’tuurutaloih tuldih akat-kursuniekat.

Vepsäläine Šoultjärvespäi rodužin olii Tatjana Sykijäinen kävyy kursiloile allus algajen...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat