Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Lyhyt jogi – kuulužu nimi

1. Kurkijoven nähtävys – Vahakivi – on Vätikän kylän rinnal. Vahakiven tyves on Kurkijoven Kirjaz-muzein johtai Marina Petrova // Kuva: Ol'ga Ogneva

Jogatoine kurkijogelaine hedi sanou, ku hänen kylän nimi on lähtenyh linnun nimitykses. Kurkijoki on kurgiloin jogi. On täs midä sellitettäviä! Kurkijoven kylä seizou samannimizen joven da lahten rannoil. Kurgi-sanan Kurkijoven kyläs näit monis nimityksis. Kolme hobjastu kurgie lennetäh oigielpäi huruale Kurkijoven pitäjäseuran gerbasgi. Kurgi on Lahdenpohjan piiringi gerbas.

 

Kurgiloin jogi

Kylä sai nimen Kurkijoven mugah. Piduhuttu Kurkijoves on vai 300 metrii, ga jogi on kuulužu, sehäi andoi nimen kogo Kurkijoven voulostile. Kurkijoki rodiihes kahten pitkän joven Raholan- da Heinjoven yhtyhyy.

Kurkijoven školan opastui Marina Muhina on tutkinuh nämmii jogiloi. Mollembat algavutah loitton Kurkijoven kyläspäi, Elisenvaaran tagan. Raholanjoven piduhus on 30 kilometrii, se virduau monen kylän kauti da vaihtelou niilöin mugah omua nimie. Sidä sanotah Titonjovekse Titonkyläs, Putkijovekse Särkijärves, Savijovekse Saviinkyläs. Heinjoves on piduhuttu 20 kilometrii, enne gu se virduau Raholanjogeh. Jovenladvas Heinjogie sanotah Vonkajovekse, Tutnikanjovekse Haavikonkyläs Tutnikka-paikas, Kurkisiinjovekse Haavikos Kurkisii-kohtas. 

Raholan- da Heinjoven yhtyndykohtu da sitpäi ielleh virduaju Kurkijoki hyvin nägyy Linnamäilpäi. Rahvas sanotah, buitegu tämä kohtu mustoittau libo kurren pitkiä n’okkua libo kurgiparven lenduo. Buitegu sendäh jogi da sit kylägi sai nimen Kurkijoki.

– En voi sanuo, ku se on oigei, engo voi sanuo nimidä vastah. Ku ajattelemmo, kui nimitetäh jogiloi, ga muga voinnus olla. Ližäkse tiijämmö, ku jovensuus on kurgiloin peziä. Vie olen kuulluh toizengi paikallizien eläjien sellityksen – ku kahten joven – Raholanjoven da Heinjoven yhtyndykohtu mustoittau adran käzipuudu. Minus tämä on muga sanottu rahvahan sellitys, etimolougii, sanou paikannimistön tutkiju, filolougientiijon douhturi Irma Mullonen.

Yksi kohtu – äijy nimie

Kurkijoven kyliä enzimästy kerdua mainittih keskiaigua, Novgorodan enzimäzes aigukirjas vuvvennu tuhat kolmesadua yheksäkymmen kuuzi, vaigu toizel nimel:

”Kezäl 6904 (1396)... Samazennu kezän tuldih ruočit Karjalan muale, da valloitettih kaksi pogostua: Kyrjazjoven da Kylälahten, da poltettih kirikkö; da Kost'antin-kniäzi karjalazien kel ajoi heidy peräh, kielen otti da työndi Novgorodah”.

Kurkijoki-nimi enzimästy kerdua jiävihes yhtes Kyrjazskii pogost -nimenke «Savuluvettelus», kudaman ruočit luajittih vuvvennu 1590. Kurkijoven pogostakse pogostua ruvettih sanomah Stolbovan rauhansobimuksen allekirjutettuu Ven'an da Ruočin välil vuvvennu 1617, konzu nämmä muat jovvuttih Ruočin vallan uale.

Vuvvennu 1668 Kurkijoven kauppukylä rodih linnakse. Sille annettih uuzi nimi – Kroneborg, korounan linnu. Tämä nimi oli käytös vuodessah 1917, ga vuvvennu 1811 yhtes Kroneborg-nimenke ruvettih tuaste käyttämäh Kurkijoki-nimie. Vuvves 1917 kylän nimekse jäi vaiku Kurkijoki.

On mainittavu, ku Kurkijoven kyläl oli vie yksi nimi.  Konzu vuvven 1775 jälles Kroneborg tuaste muutui kauppukyläkse, 1800-vuozil Kurkijoven voulostin keskustu ruvettih sanomah  Lopotikse. Lopotti on kebjieh sellitettävy nimi. Se on roinnuh ven’ankielizes sloboda-sanas.

Lopotis on Kurkijoven kuulužin mägi – Linnamäki, kus keskiaigua oli karjalaine linnoitus... 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat