Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Aleksi Ruuskanen: ”Karjalakse voi tävvelleh sanelta vierahahgi kul’tuurah näh”

2. Aleksi Ruuskanen pagizou livvikse, kiändäy kaunehliteratuurua. Häi lugou ”Omua Muadu” pdf-versiennu da tahtou sidä suaha juuri lehtenny. // Kuva: Natalja Antonova

Aleksi Ruuskanen pagizou livvikse, kiändäy kaunehliteratuurua. Häi lugou ”Omua Muadu” pdf-versiennu da tahtou sidä suaha juuri lehtenny.

Suomeh kävves toiči kummeksin, kui erähät suomenpuolizet maltetah karjalan kieldy. En pagize täs ijäkkähis rahvahis, karjalastu heimokundua olijois, kuduat voijah tiediä muamankieldy lapsusvuozis. Engo mainiče karjalazien jälgeläzii, kuduat opastutah kieleh rovun vedäjes. Moizii Suomes tiettäväine löydyy. Minä muite vai, tarkotan ihan tavallizii suomelazii kappalehii, kudamat priičoitutah karjalan kieleh rouno hyväs da hyviä da paistah sidä tävvel suul. Heidy ei ole muga äijy, sentämän verran.

Nuori jyväskyläläine briha Aleksi Ruuskanen jovvutti minun hämmästyksih jo ezmäzen kerran nähtyy da kuultuu Jovensuus mennyt kylmykuul, konzu lähtin sinne Kiännä-projektan seminuarale Itä-Suomen yliopistoh. Seminuarujoukolleh istuimmo erästy ildua tutkijan Sanna-Riikka Knuuttilan kyläs da balbetimmo kuda-midä karjalazien kielidielolois, Wikipeidies, juohatimmo toine toizele, kui se libo eräs sana tulou karjalakse – ga midä vie voijah paista Ven’an da Suomen rajan eri puolil eläjät karjalazen kul’tuuran kannattajat. Paginoin välis hil’l’aine vuadimatoi briha nosti repuspäi sangiehkon kniigazen da laski sen kruugua myöte. Minulleni kai kieli suuh pehmeni: kirjuttai LEWIS CARROLL, čomendai JOHN TENNIEL. ALISAN ŠEIKKAILUT KUMMANMUAS. Ga sehäi on anglien kirjuttajan kiännös livvikse! Aleksi-suomelazen miehen oma kiännös. Uskuo ei sua! Tämä briha on lad`d`anuh sadaviizikymmen sivuu kiännösty ominkäzin luajittuh kovah kanneh. Sydämes on silmii ihaškoittavii, omii rodnoloi sanoi da virkehii. Buito karjalaine buaboi brihan rinnal istui da nevvoi nenii igivahnoi, čomii, kudamat nygöi äijät unohtuksisgi ollah.

Kahteh-kolmeh kerdah tartuin Aleksi Ruuskazeh, ku pagizuttua ”Omah Muah” – kunnivonhimoitoi briha suostui sih sähköpoštan kauti. Ken häi on? Ken händy vedi? Kui muga ugodih meijän dorogazil, kui muga sai opastuo meijän kieleh? Kymmenii kyzymyksii pyöriy piäs, da suuri himo sanella ihalmos meijän lehten lugijoile.

 Aleksi, ken olet iče? Midä elät da ruat?

– Opastun anglien da suomen kieldy Jyväskylän yliopistos viijendel vuozikursal. Joudaval aijal opin kandua omua rikkua karjalan kielen suabrah.

 Kui muga tuli da juohtui mieleh kiändiä Alisan? Tädä tevostu lugietah lujah Ven’an puolel. Mindäh tartuit juuri livvinkarjalah, ei muuh vähembistökieleh? Ole hyvä, sanele, kui dielo meni?

– Erähii vuozii tagaperin minun mieldy ruvettih kiinnittämäh suomi-ugrilazet kielet da rahvahanrunohus, hos piäainehennu yliopistos minul on anglien kieli. Kalevalan roindah nähte lugijes Lönnrotan suksiloin jället vältämättäh viettih Karjalah da karjalan kieleh. Enne ga en ni kuulluh moizes kieles. Yhtelläh sain tiediä, gu kolme Muumi-kirjua piästettih ilmah karjalakse. Meijän perehes buabua myöte kaikin ylen äijän suvaijah muumiloi, kažiigi kučutah Nipsu. Tahtoin tiediä, mittumat net ollah muumit karjalakse. Hyväkse mielekse kirjastos oli Natalja Sinitskajan kiännös Muumipeigoi da tiedoiniekan hattu. Sidä lugijes miellyin korvih suate moizeh čomah kieleh, hos en äijäl ellendännyhgi. Verdailin tekstua Laila Järvizen suomenkielizeh kiännökseh, gu puuttuo peril sanois da kieliopis. Vähin vähäzin rubein harjavumah liygih, jogahizen Muumi-kirjan kohtal lujembah. Jälgimäi sain käzih livvin da vienan sanakniigan da kieliopin, ezmäi kirjastospäi, myöhembäh omakse.

Pahakse mielekse yliopistos meil vie ei olluh nimittumua karjalan kursua. Yksikai minun ylen hyvä suomen opastai Vesa Jarva sanoi, gu suan luadie kezän 2014 aigua sugukielikursah niškoi kirjutustehtävän livvinkarjalas, vai tahtonen. Sovimmo 15 sivus, ga jälgimäi sit rodih 35 sivuu. Vaste myöhembäh, tuliel keviäl, teijänpuoline neičyt Irma Aleksejeva pidi Jyväskylän yliopistos vienankarjalan kursan. Nygöi olen opastunnuh vähäzel sežo vienah da tverih, ga se on liygii jygiembi ruado sendäh, gu lapsienkirjua da opastusmaterjualua niilöil murdehil ei ole muga äijy kui livvin. Yksikai tahtozin maltua kaikkii piämurdehii, sendäh gu net kai ollah vuitti karjalan kieldy.

Rubein kiändämäh Alisua sendäh, gu tahtoin harjavuo parem kieleh. Kielen käyttämine ved’ on ylen tärgei dielo neron kehitändäs. Ei sua vaigu lugie, pidäy kirjuttuagi. Opiin kiändiä livvikse pikoipikkarazii palazii erähis toizis lapsienkirjois, kudamii muumiloin ližäkse kaikkii enimäl suvaičin. Yksi niilöis oli Alisa, kudamua luvin iäneh nuorembale vellele uinottajes, konzu häi vie oli pikkaraine. Alisua kiändäjes duumaičin, ku kniigu on moine vahnu, ga ei pidäs šemaittua nimittumii kirjuttajan da čomendajan oigevuksii. Tahtojes sen vois riputtua hos internettah. Kiännin kirjan livvikse, sendäh gu se on minul muumiloin periä lujin murreh. Yhtelläh vuoropaginoih panin vienua niilöih kohtih, kudamis alguperäzes tekstas kentahto pagizou murdehel. Se on kieli-ilokse!..

Kevätkuul Karjalan tazavallas pietäh Karjalazien VIII Kerähmö. Olizin hyväl mielel nägemäh sinuu täs tapahtumas. Tulehäi käymäh, omil silmil kaččomah da omil korvil kuundelemah meijän elaigua. Hommuamo sinulles kučun.

– Passibo suuri. Hyväl mielel tulen, ollou mahtuo.

 Tahtozitgo midä sanuo ”Oman Muan” lugijoile? Usko, meigävellel sinun ruado da kiinnostus ollah mirkittävät. Toivottazimmo sinulles hyviä jatkuo.

 – Passibo! Kuhkuttazin kaikkii lugemah karjalazii Muumi-kirjoi muamanmurdehes rippumattah.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat