Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

”Jogahizel, olgah häi hos mittustu roduu, pidäy tiediä sen muan histouriedu da kul’tuurua”

Galina Hanenko ijän kaiken ruadau kul’tuurualal da äijän ruadau karjalazen kul’tuuran kehittämizekse.

Ei ole tämä naine roduu myöte karjalaine, sugunimigi on ukrainalaine, ga hänen piän al on luajittu sen verdu hyviä da tärgiedy karjalazien da inkeriläzien hyväkse, ga ni smiettie ei sua.

– Istoi da juo čuajuu. Midä et rubie? Karjalazil tavannu on gostittua pertih tulluzii. Tiijät mindäh? Minä sen Nina Lavozen kniigas luvin. Karjalazet uskotah, ku et syöttäne-juottane gost’ua, toizel ilmal iče nälläs roittos, kehoittau minuu stolah Galina Grigorjevna Hanenko.

Otimmos kirjuttamah hänes tämän vuvven lopus, yhtekse sendäh, ku vuvvennu 2016 oli hänel suuri merkipäivy, toizekse, tulien vuon Tuomi-keskus da Suguvastavundu-festivuali, kudamii mollembii Galina Hanenko oli alguh panemas, täytetäh 15 vuottu.

Loittozes Siberispäi Karjalah

Galina Hanenkon juuret ollah loitton Karjalaspäi – Siberis, T’umenin čupul. Galina iče ni kerdua ei olluh sie käymäs.

– Vuvvennu 1935 – ičehäi tiijät, mittuzet silloi oldih aijat – työttih minun vahnembii iäres koispäi, ku oldih elokkahat. Siberis vagonoih salvattih, vaste Belomorkanualal net avattih. Muga kogo pereh, nellitostu hengie, tänne puututtih. Minä jo täs, Petroskoil vuvvennu 1946 olen rodivunnuh...

Tuomi-keskus – ruadoh opastus

Viizitostu vuottu tagaperin ottavui Galina Hanenko uudeh suureh ruadoh. Tuli mieleh luadie kyläh moine keskus, kuduas rahvastu suau opastua mihgi neroh, ku jällespäi hyö sen vuoh voidas ližiä den’gua suaha. Muga sai allun Tuomi-keskus. Tilakse annettih endine kirjasto, kudai virralline komiissii sanoi pädemättömäkse. Rahvas ičeväil kohendettih sidä.

– Sit ruavos meile äijäl autoi Karjalan da Ruočin yhtehine projektu, kudai koski kylän kehitysty. Ruoččilaine Kristina Hammarström Ruočin puoles vastai sit. Sit projektas myö piimmö piäl 20 kursiloi, Kristina kävyi meile  kerran kolmes kuus. Opastimmo rahvastu ruadamah, piädy elättämäh.

Niilöis kursilois opastuigi Ol’ga Savolainen. Nygöi häi on kuulužu kuvondan muasteri, opastau kangaspuuloil kudomah kaikkii tahtojii.

– Kai vuoroh seizatutah naizet, muga on himoniekkua, löyhkäy Galina Hanenko...

Suguvastavundu Kukoinmäil

– Moizen nimen festivualile – Suguvastavundu – meile keksi L’udmila Markianova. Minul äijän kerdua kyzyttih, kuibo juohtui piäh moine hyvä mieli, pidiä moine festivuali. Ga sanon – sehäi on prostoi dielo, kaikinhäi gostih kävväh, mugai se festivuali on kui gostitandu.

Galina Hanenkon sanoin mugah, enzimäi se suguvastavundu-sana oli jygiettävy sanojes. Jällespäi rahvas harjavuttih. Nygöi sen nimen da sen festivualin tietäh kaikkiel.

– Udmurtat, mordvalazet jo den’goi kerätäh meile tulemah. Myöhäi piemmö festivualii kerran kahtes vuvves vuorotellen omal mual da kustahto muijal. Kerran mustan, mordvalaine pajattai tuli Stokgol’mah da sanou: ”Ken gu sanos, ku rubien kanzallizis sovis Ruočin suurimua linnua myöte kävelemäh”.

Galina Hanenko sanou omua iččie ozakkahakse ristikanzakse. “Ijän kaiken ruavoin sidä, midä himoitti. Rahvas rinnal oldih hyvät, autettih da kannatettih”. Galina Grigorjevna ičegi ei varua nimittustu ruaduo. Kaksitostu vuottu joga päiviä iče lämmitti päččilöi Tuomi-keskukses, ku moizes pienes palkas niken ei tahtonuh ruadua.

Galina Grigorjevna on moizii ristikanzoi, kudai syvendyy aihieh, teemah...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat