Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Karjalazien da saamelazien jället Vienanmeren rannal

Soroka-joven Nogikoski. Sorokan kylä. Vuozi 1916. // Kuva: S.M.Prokudin-Gorskii

Paikannimistyö ei sudre sanota kielen arheolougiekse, paikannimethäi voijah sanelta äijän kodirannan mennyös elokses. Tänäpäi pagizemmo Vienanmeren rannan nimih näh. Se nygöi Vienanmeren randu on tävvelleh ven'alaine. Yhtelläh vie 300-400 vuottu tagaperin kai oli toizin.

Soroka – suarijogi?

 Vienanmeren rannoile enzimäzet ven’alazet eläjät Novgorodaspäi ruvettih tulemah jo 1000-1400-vuozil. Silloi nämil mualoil jo oli karjalastu dai saamelastu. Enämbi viittysadua vuottu tagaperin Vienanmeren rannal Soroka-joven suuh jiävihes uuzi samannimine kylä – Soroka. Vuvvennu 1938 se rodih Belomorskan linnakse.

Ket oldih Soroka-kylän enzimäzet eläjät da kuspäi hyö tuldih, ei ole tietois. Tiijämmö vai, ku enzimästy kerdua Soroka-joven nimi mainittih kirjutettulois dokumentois läs 600 vuottu tagaperin erähäs kauppukirjas. Silloi, vuvvennu 1419, «novgorodalaine posadniekku Afanasii Jesifovič osti Ivan F'odorovičal da hänen vellilöil kaksi muapalua Soroka- da Vig-jogiloil».

Enzi kačahtuksel Soroka on puhtas ven’alaine nimi. Onhäi ven’an kieles moine sana. Yhtelläh Karjalazen paikannimistön arbaitukset -kirjan kirjuttajien Georgii Kertan da Nina Mamontovan mugah Soroka on Suarijogi. Nimi on karjalazien annettu, sildy gu joves on äijy suardu. Ven'alazet eläjät ei ellendetty karjalazen suari-sanan merkičysty da muutettih se heile ellendettäväkse soroka libo sorokAkse, sorokhäi on ven’akse nellikymmen... 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat