Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Runolaulut rakennettih kuvua muajilmašta

Hietajärven kylän vanhin runonlaulaja Jussi Huovinen kerto, jotta vienalaisilla runonlaulu oli yhtä aikua kirikkö ta koulu. // Kuva: Anna-Leena Rauhala

Marjakaiset, kukkoset ta vesirinkelit vuotettih valmehena Šuomuššalmen Šeurahuonehen stolašša, kun Vienalaisen illan vierahat täytettih ravintolan.

Rahvašta tervehtimäššä oli runonlaulaja Jussi Huovinen, Hietajärven kylän vanhin. Hiän on tullun tutukši vienalaisen elämäntavan ta kulttuurin šäilyttäjänä ta puoluštajana jokahisella rajašeutupitäjän eläjällä šekä karjalaisen kulttuurin yštävillä eri puolilla muata ta muajilmua.

Riitta Nykänen oli vetämäššä illan ohjelmua etehpäin. Runojen parih kaččojat šuatto Jussi Huovisen oppipoika, kanšanmusiikin tutkija, šekä länšivienalaisen runolaulun asientuntija ta taitaja Pekka Huttu-Hiltunen.

Huttu-Hiltunen tietäy kuin tärkie šija runoilla on ollun kielen ta kulttuurin šäilyttäjänä Länši-Vienašša, alovehella, kumpaista valtijojen raja jakau kahtie, onnakko kumpaista yhistäy yhtehini kulttuuriperintö. Runonlaulut muovoššettih käsityštä muajilmašta, runošanoista piirty esih kuva šiitä, mi on hyvä ta mi paha.

Huovisen Jussin šanojen mukah vienalaisilla runonlaulu oli yhtä aikua kirikkö ta koulu.

Kalevalan ilmeštymini veti huomijuo pitkih eeppisih runolauluih, kuitenki Huttu-Hiltunen šanou, jotta runolaulun piirih oli kuuluttu kaikenlaiset laulut. Niin on lapšet tuuvvitettu, niin on kerrottu lyhyistä šattumukšista ta niin on šamoin ečitty voimua eloh ta vaivoih.

Huttu-Hiltunen tahtou rohkaissa jokahista kainuulaista laulamah. Vuorolaulušša Huttu-Hiltusen toiveh jo toteutu, kun kymmenet yhteh šitoutunuot iänet täytettih šeurahuonehen.

Runolaulu kuuluu koko itämerenšuomelaisen alovehen kulttuuriperintöh, onnakko elinvoimana še on šäilyn kaikista pitempäh Länši-Vienašša.

Huttu-Hiltunen epyälöy šitä, olisko šeuvun šyrjä šijainti šelityš šillä, jotta runolauluperinneh ei ole vieläkänä katon läntiseštä Vienašta. Hiän neuvo kaččomah kattua: Länši-Viena on itämerenšuomelaisen alovehen kešellä, šen šyväimeššä.

Vienalaini ilta jatko šanoin ta šävelin. Laura Matilaisen opaštujat, nuoret viulunšoittajat šoitettih vanhoja vienalaisšävellykšie. Vienalaisnaisen perintehiseštä puvušta kerto Riitta Nykänen.

Kun tuli starinan aika, kerronnan otti tehtäväkšeh Teijo Moilanen. Šopiva juttu kalareissušta löyty Vienan tyynet ta tuulet -kirjašta.  Iltaohjelman lopušša jäi vielä aikua arvautukšilla.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat