Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Rahvahien kielet ollah valtijon kanšallini omaisuš

Paičči kielien opaštumista Petroskoin valtijonyliopiston tehtävänä on kielien ta kanšallisien kulttuurien populiarisointi eri ošaštoissa. // Kuva: Ol’ga Smotrova

Issunnon teemoina oltih karjalan, vepšän ta šuomen kielien tutkimini ta kehittämini Petroskoin valtijonyliopistošša, kanšallisien kielien joukkoviestimien tukemini ta karjalan kielen valtijollisen statussin luatimini Karjalan tašavallašša. Tällä kertua neuvošton issuntuo johti Karjalan tašavallan piämiehen šijahini, alovehellisen politiikan aseita hoitaja V’ačeslav Bajev.

Issunnon enšimmäisenä šeloštajana oli Petroskoin valtijonyliopiston rektorin šijahini Konstantin Tarasov. Tarasov kerto šuomelais-ugrilaisen filologijan ošašton toiminnan kehittämiseštä.

– Nyt pakalaurin šuunnan mukah karjalan, vepšän ta šuomen kieltä opaššutah 117 opaštujua. Šen lisäkši šuomen kieltä opaštuu 42 opaštujua turismin ta istorijan aloilla. Paičči kielien opaštumista meijän yliopiston tehtävänä on kielien ta kanšallisien kulttuurien populiarisointi eri ošaštoissa. Šen vuokši 1. šyyškuuta 2015 yliopistošša starttasi tottumisen projekti enšimmäisen kurššin opaštujilla. Šen opaššušohjlemah kuulu tutuštumini karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien kulttuuriloih, Konstantin Tarasov šelitti.

Šen lisäkši Tarasov huomautti, jotta viime vuuvvešta alkuan yliopistošša on toimin opaššušportali, missä on esitetty šuuri ainehisto kanšallisistä kielistä. Ošašto pitäy yhteistyötä Karjalan Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin kera, Šuomen yliopistojen kera. Vuuvvešta 2015 Petroskoin valtijonyliopisto on šuomelais-ugrilaisien yliopistojen Rahvahienvälisen yhissykšen johtaja.

KT:n Kanšallisušpolitiikan ministeri Andrei Manin kerto ekspertiryhmän toiminnašta, kumpani käsittelöy karjalan kielen valtijollisen statussin kyšymyštä.

– Ekspertiryhmä piti viisi issuntuo. Enšimmäisenä aškelena ryhmä ehotti luatie muutokšie Venäjän perušlajin 11. pykäläh. Šiinä tapaukšešša kun muutoš hyväkšyttaneh, niin Karjalan tašavalta voit ilmottua toisie valtijollisie kielie, šelitti Andrei Manin.

Periodikan johtaja Aleksei Makarov kerto kuštantamon toiminnašta vuotena 2015. Makarov šano, jotta kuštantamo täyšin täytti valtijollisen tehtävän.

– Viime vuuvven merkittävinä tapahtumina kuštantamon elämäššä oltih Kipinä-kuvalehen Sampo-palkinnon šuamini, Oma mua-lehen 25-merkkipäivä ta Karjalan Sanomat-lehen 95-vuotispäivä.  Omašša toiminnaššah Periodika aktiivisešti käyttäy internet-resirssija ta popularisoi omie tavaroja netin kautti. Šen lisäkši kuštantamon netti-kauppa niise kehittyy ta löytäy omie oštajie. Tänä vuotena Kipinä-kuvalehti täyttäy 30 vuotta, kerto Aleksei Makarov.

Kuštantamon johtaja korošti, jotta Periodika on tärkie laitoš karjalaisilla, vepšäläisillä ta šuomelaisilla kielien šäilyttämiseššä.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat