Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Šäilykkäh karjalaini laulu

Kanteletar-festivalin hetkijä. Laulu- ta tanššipruasniekkah yhyttih artistat eri puolilta Karjalua ta šen ulkopuoleltaki. // Kuva: Uljana Tikkanen

Monet kuorot, folklori-, tanšši- tahi lauluryhmät kučutah omie ryhmieh perehiksi, Karjalaini Korničča niise on tämmösien joukošša. Karjalaista korniččua pietäh Koštamukšen kunnivokorttina. Jo 30 vuotta täššä ryhmäššä on elän ta šäilyn karjalaini laulu, tanšši ta karjalan kieli.

Elämäštä otetut laulut ta tanššit

 Korničan artistat ylen tykätäh muissella niitä aikoja, konša ryhmyä peruššettih ta mielelläh kerrotah lauluista ta tanššiloista, kumpasie on ryhmän ohjelmistošša. Esimerkiksi Anni Nažijeva on elän Kalevalan piirissä koko ijän. Hiän muistelou Karjalan korničan enšimmäistä kokoušta ta kertou lauluista ta tanššiloista:

– Šilloin kokoukšešša oli Juakko Rugojev. Mie rupesin käymäh harjotukših, vain šitä vähäsen aikua milma ei ollun täššä Koštamukšešša.Vuotena 1993 mie myöššyin Koštamukšeh ta šiitä šuahen olen ollun koko ajan tiälä. Meilä, kyllä, äijän mitä on muuttun ta uutta on äijän, meilä nyt on lapšien kantelehryhmä, meijän tanššija nyt opaššetah toisissa tanšširyhmilöissä ta meijänki nykyseššä ohjelmistošša on oikein äijän uušie lauluja ta tanššija, kumpaset ollah vielä meijän ämmöjen ajoilta. Šehän on meijän kulttuuri, meijän ammöt ta ukot, muamot ta tuatot tanššittih kun nuorina oltih ta kun iltajuhlat oltih klubiloissa, ka myö lapšina kaččelima mitein hyö tanššitah ta ičeki yrittimä koissa tanššie. Joka tanšši, joka laulu ta joka runo ollah niin kuin elämäštä otettuja. Karjalaiset oltih hyvin laulajat ta mie muissan, kuin ämmö istu airoloilla ta aina laulo. Nämä laulut ošittain painuttih mieleh, yksi pala tuošta, toini pala täštä. Ta nämä laulut ollah piäššä ta šanat ta musiikki tulou piäštä.

L’udmila Tihonova on kotosin pieneštä Kalevalan piirin Piävuara-kyläštä, vain hiän opaštu enšin Puanajärveššä, šiitä Kemissä. Hiän tuli Karjalaiseh korniččah šen peruštamisen alkupäivinä, heti, kun šai tietyä, jotta kaupunkissa peruššetah šemmoni ryhmä, missä ruvetah šäilyttämäh kieltä. Opaštumini koulušša oli venäjän kielellä, vain karjalan kieli ei unohtun. Eikä L’udmila unohtan mitein kaunehešti laulo hänen muamo heinätöissä tahi matoilla. Šen lisäkši L’udmila ylen tykkyäy ommella, hänen muamo oli ompelijana. Kuivajärvellä L’udmila kävi kurššiloilla ta opaštu ompelomah räččinyä, sorokkua ta koštuo. Pruasniekkana L’udmila pani piällä uuvven puvun, še on ommeltu ylen kaunehešta kankahašta, kumpasen hiän oli oštan Tailannissa.

Kalevalan päivillä Koštamukšeh

Joka tuiskukuun lopušša Koštamukšešša pietäh Kalevalan päivie ta kaupunkih keräytyy laulu- ta tanšširyhmie koko Karjalašta, šekä nuapurimaista.

Tanän vuotena juhlapäivien puittehissa piettih Kanteletar-festivali, avattih uuvvissettu Kalevalan istorijan musejo 2. koulušša, juhlittih Karjalaini korničča - ryhmän 30-vuotisjuhlua.

Juhlatunnelma tuntu jo festivalin enšimmäisinä hetkinä, kuulu karjalaista ta šuomelaista pakinua, lauluja ta musiikkie, lapšet ta aikuhiset valmistauvuttih šuureh konserttih, naiset oltih koštoloissa, a miehet kaunehissa kanšallisissa pukuloissa.

Festivalin keškitapahtumana oli šuuri konsertti, kumpani keräsi Karjalaini korničča -ryhmän yštävie ta niitä, kellä himotti tutuštuo täh ryhmäh. Pruasniekašša oli karjalaisie, vepšäläisie, šuomelaisie, pomorija ta virolaisie ta kaikin näytettih oman kanšan laulu- tahi tanššiperintehie ta onniteltih Karjalaista korniččua merkkipäivällä.

Läheisimmät yštävät, Kataja- ta Tuomi -folkloriyhtyvehet nuapurikylistä tultih Karjalaisen korničan luokše. Karjalaisešša korničašša on äijän ošallistujie, kumpaset on šynnytty pienissä kylissä Kalevalan piirissä ta myöhemmin šiirrytty elämäh Koštamukšeh. Šentäh kaikin ollah hyvällä mielin konša tulou mahollisuš tavata ta paissa šekä laulua yheššä. Nuapurikylien ryhmien kera hyö yheššä käytih kyläpruasniekkoloih tahi esiintymäh festivaliloissa. Kaikki pruasniekan vierahat toivottih Korničalla, jotta yhtyvehen toiminta jatkuis ta karjalaisien pohatta kulttuuriperinneh šäilyis. 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat