Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Karjalaisie huoleššuttau oman kielen ta kanšan tulevaisuš

Šuovattana Kerähmön ruato jatku Veškelykšen kyläššä. Kuvašša delegatit iäneššetäh muutokšista VIII Karjalaisien kerähmön piätökšeh. // Kuva: Ol’ga Smotrova, “Oma Mua”

Tänä vuotena Karjalaisien kerähmö oli pietty kahtena päivänä kahešša paikašša. Kerähmön avajaiset ta yleiskokouš oli Petroskoissa, a toisena päivänä kerähmön delegatit oli šiirrytty Veškelykšen kyläh, missä jatettih ruatuoh työryhmissä.

Kerähmön avajaisissa delegattija tervehittih Karjalan tašavallan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Karjalan virkamiehet.

Oman kielen ta iče kanšan tulevaisuš huoleššuttau karjalaisie. Tänäpiänä, muajilman talouvellisen ta poliittisen kriisissitilantehen oloissa tämä huoli tuntuu erityisen teräväšti. Vakavie aseita ta proplemoja kuulu melkein joka lavalla esiintyjän pakinašša.

Meneštykšistä ta vaikeukšista

Viime vuosien työtulokšista ta merkittävimmistä šuavutukšista kerto Karjalan VII kerähmön valtuutettujen neuvošton johtaja Tatjana Klejerova. Karjalaisien VII kerähmö oli pietty 2013 vuotena Priäžäššä. Pitäy šanuo, jotta näijen kolmen vuuvven aikana on luajittu melko äijän. Merkittävimpien projektien ta tapahtumien luvušša on etnokulttuurikeškukšien verkošton kehittämini tašavallan piirilöissä ta Karjalan Kielen Kojin rakentamini Vieljärven kyläššä.

Kanšalliskielisien kirjojen julkaisutoiminta on piäššyn hyvin eistymäh, šuurena lahjana karjalaisilla oli Venäjä-viena -šanakirjan ilmeštymini. Karjalankieliset medijat kehitytäh, kielikurššit, Paginkanzu-klubi ta pyhänpäivän kielipešät kerätäh yhä enemmän kielen oppimisešta kiinnoštunehie ihmisie. Karjalan kieltä hyvin aktiivisešti on ruvettu käyttämäh elämän eri aloilla, esimerkiksi netissä, nykyaikasella kirjallisuš- ta musiikkialalla, kehittyy uuši nykyaikani šanašto. Kuitenki, näistä positiivisista muutokšista huolimatta karjalan kielen ta kanšan nykytilan ta tulevaisuon yleiskuva ei näytä yhtä ruušuiselta...

Kielistatussi on tärkein tavoiteh

Kerähmön delegatit pahekšittih, jotta monet iellisien kerämöjen piätökšien kohat on jiäty toteuttamatta. Kaikin oltih yhtä mieltä, jotta karjalan kielellä pitäy šuaha tašavallan toisen valtijollisen kielen statussi. Tämä auttais ratkaissa monet proplemat ta šuurešti eistäis karjalan kielen kehittämistä. Jo enšimmäiseššä kerähmöššä 1991 vuotena kielen statussi-kyšymyš oli ašetettu kerähmön piätökšen tärkeimpänä kohtana, kuitenki tähä šuate še on jiänyn toteuttamatta. Yhtä tärkienä delegattien mieleštä olis šuaha kehittyä kunnon laki, kumpani koškou kanšallisie piirijä. Karjalašša on kolme kanšallista piirie – Aunukšen, Priäžän ta Kalevalan piirit. Onnakko tämä kanšallini-nimityš ei oikieštah anna piirilöillä mimmosiekana erikoisie talouvellisie etuja.

Opetuš kielellä olis tehokkahampi

Šuurta huoleššušta herättäy opaššušala. Kerähmön delegatin, Nuori Karjala -järještön jäšenen Natalja Antonovan mieleštä juuri kielen opaššukšeh pitäis nyt kiinittyä erityistä huomijuo. Jotta kieli šäilyis, še pitäy šiirtyä nuoremmalla polvella ta še on mahotointa luatie ilmain muutokšie opaššušsistemissa.

– Jo kolmas vuozikymmen meijän paginat kestetäh, a myö endizen mugah vain jatkammo paitsa, ku urokkoi da opastujii vähenöy, opastusprogrammat da olot tullah vaigiembikse. Tänäpäi myö kehtammo löyhkiä sil, ku 2328 lapses, kudamile opastetah karjalua, vain 906 (39%) opastuu šidä ainehennu školis yksin-kaksin čuasun nedälis, a suurin vuitti – 1 422 (61%) – opastetah jo urokoin ulgopuolel. Kai jälgi vuozien suavutukset kielen kehittämizen alal on hyvä dielo. Onnuako kelle kai net pätäh, sanommo kolmenkymmenen vuvven peräs? Meijän lapset ei roita sissäh kieldy maltajat, ku lugie kaikkie tädä? Antonova esitti kysymykšen...

Veškelyksen kattil kiehui

Kerähmön tostu päiviä piettih vahnas Veškelyksen kyläs. Sinne ajajes saimmo nähtä da omal rungal tunzie, ku erähis kohtis dorogua kohendeltih kerähmyö vaste – äijiä vähembi tanaitti ajajes. Hos yksikai matku Petroskoilpäi Veškelyksessäh ei olluh lyhyt, 95 kilometrii ajoimmo piäl kahten čuasun.

Kyläs jo meidy vuotettih – čuajut kiehaškoitettu da piiraidu mondu luaduu da tävvet stolat. Net oldih moizet magiet da kouhkijazet, ga erähät kerähmöläzis da pivon gostis stolan tyves niidy syödih da vie keräl otettih da šalguloih tungiettih. Äijän kerdua näin mostu kaikenmoizis viettolois, ga tässäh vie en harjavunnuh, ainos on huigei ristittyzis...

Ruado matkuau täytty vägie

Omas ruavos sanelemas oli karjalastu tazavallan kaikis puolis. Vuokkiniemeläine Antonina Karlova saneli Kataja-naizien kluuban ruavos da paheksi, ku nygöi ei rua kylän teatrujoukko, ku iäres lähti sen piälikkö. Hänen bunukku Darja Bučneva saneli, kui äijän hänele merkiččöy karjalan kieli da karjalazus. Anukselazet Irina Fomina da Galina Fedulova saneltih, kui da midä karjalazien hyväkse ruatah Anuksen muuzikkuškola da kirjasto. Ol’ga Gokkojeva saneli Vieljärven Karjalan Kielen Koin ruavos, kuduadu äijäl kehuttih da paistih kerähmön mollembannu piän...

Karjalaine matemuatiekku – viizi on enämbi kahtutostu

Jälles murginua rezol’utsiedu paistes rodih bauhuu. Enzimäi mindählienne ”torattih” valdivon kielen stuatusan puoles, hos kaikin zualas istujat tahtottas karjalan kielen valdivollistu stuatussua. Yhtet potakoittih kirjuttamah rezol’utsieh, ku pidäs iäres ottua virkeh, kuduan mugah ”valdivollizekse kieli voibi miärätä vaigu referenduman kauti”. Toizet sanottih, ku pidäy muite vai kirjuttua: ”Kehoittua Karjalan Konstitutsieh muutoksen. Ottua iäres siepäi sana ”referendum” da kirjuttua, ku karjalan kieli on toine valdivolline kieli Karjalan tazavallas ven’an rinnal”. Jälgimäi piästih sobuh da hyväksyttih toine kehoitus... 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat