Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Karjalaisie huoleššuttau oman kielen ta kanšan tulevaisuš

Kerähmöh ošallistu 78 delegattie Karjalan eri piirilöistä, karjalaisie aktivistija šekä kuččuvierahie Karjalašta, Tverin ta Leningradin alovehilta, Piiteristä ta Šuomešta. // Kuva: Ol’ga Smotrova

Tänä vuotena Karjalaisien kerähmö oli pietty kahtena päivänä kahešša paikašša. Kerähmön avajaiset ta yleiskokouš oli Petroskoissa, a toisena päivänä kerähmön delegatit oli šiirrytty Veškelykšen kyläh, missä jatettih ruatuoh työryhmissä.

Kerähmön avajaisissa delegattija tervehittih Karjalan tašavallan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Karjalan virkamiehet.

Oman kielen ta iče kanšan tulevaisuš huoleššuttau karjalaisie. Tänäpiänä, muajilman talouvellisen ta poliittisen kriisissitilantehen oloissa tämä huoli tuntuu erityisen teräväšti. Vakavie aseita ta proplemoja kuulu melkein joka lavalla esiintyjän pakinašša.

 Meneštykšistä ta vaikeukšista

Viime vuosien työtulokšista ta merkittävimmistä šuavutukšista kerto Karjalan VII kerähmön valtuutettujen neuvošton johtaja Tatjana Klejerova. Karjalaisien VII kerähmö oli pietty 2013 vuotena Priäžäššä. Pitäy šanuo, jotta näijen kolmen vuuvven aikana on luajittu melko äijän. Merkittävimpien projektien ta tapahtumien luvušša on etnokulttuurikeškukšien verkošton kehittämini tašavallan piirilöissä ta Karjalan Kielen Kojin rakentamini Vieljärven kyläššä.

Kanšalliskielisien kirjojen julkaisutoiminta on piäššyn hyvin eistymäh, šuurena lahjana karjalaisilla oli Venäjä-viena -šanakirjan ilmeštymini. Karjalankieliset medijat kehitytäh, kielikurššit, Paginkanzu-klubi ta pyhänpäivän kielipešät kerätäh yhä enemmän kielen oppimisešta kiinnoštunehie ihmisie. Karjalan kieltä hyvin aktiivisešti on ruvettu käyttämäh elämän eri aloilla, esimerkiksi netissä, nykyaikasella kirjallisuš- ta musiikkialalla, kehittyy uuši nykyaikani šanašto. Kuitenki, näistä positiivisista muutokšista huolimatta karjalan kielen ta kanšan nykytilan ta tulevaisuon yleiskuva ei näytä yhtä ruušuiselta.

Omašša pakinaššah Tatjana Klejerova toi esih väjenlašennan ta eri sosiologisien tutkimukšien tulokšie.Väjenlašentatietojen mukah 1970–2010 vuosien välisenä aikana karjalaisien luku väheni melkein puolella (1970 – 84 180 henkie; 2010 – 45 570 henkie). Noin 44,7% karjalaisista ošatah hyvin karjalan kieltä, ka vain 26,3% pietäh karjalua omana kielenä. Viime vuosina on huomattavašti kašvan innokkahien ihmisien luku, kumpaset aktiivisešti toimitah kielen šäilyttämisalalla, onnakko šamalla on šuurennun pessimistien joukko, kumpaset ei ušota enyä, jotta kieli voit pelaštua eikä ne meinata luatie mitänä šen hyväkši.

 Kielistatussi on tärkein tavoiteh

Kerähmön delegatit pahekšittih, jotta monet iellisien kerämöjen piätökšien kohat on jiäty toteuttamatta. Kaikin oltih yhtä mieltä, jotta karjalan kielellä pitäy šuaha tašavallan toisen valtijollisen kielen statussi. Tämä auttais ratkaissa monet proplemat ta šuurešti eistäis karjalan kielen kehittämistä. Jo enšimmäiseššä kerähmöššä 1991 vuotena kielen statussi-kyšymyš oli ašetettu kerähmön piätökšen tärkeimpänä kohtana, kuitenki tähä šuate še on jiänyn toteuttamatta. Yhtä tärkienä delegattien mieleštä olis šuaha kehittyä kunnon laki, kumpani koškou kanšallisie piirijä. Karjalašša on kolme kanšallista piirie – Aunukšen, Priäžän ta Kalevalan piirit. Onnakko tämä kanšallini-nimityš ei oikieštah anna piirilöillä mimmosiekana erikoisie talouvellisie etuja.

 Pienet järještöt tarvitah kannatušta projektitoiminnašša

Uhut-šeuran johtaja Valentina Kovalenko totesi, jotta kanšalaisjärještöt vain kehittämällä projektie voijah eistyä toimintua karjalan kielen ta kulttuurin šäilyttämisen hyväkši omissa paikkakunnissa. Kuitenki projektikilpailuissa pienien järještöjen on hyvin vaikie kilpailla šuurempien kanšalaisjärještöjen kera, Kovalenko valitti:

– Kanšalaisjärještöjen aktivistit pannah toičči šuuret voimat projektityön kehittämiseh, onnakko projekti ei šua hyväkšymistä. Šamoin čottatyö ta projektin toteutettujen töijen šelityš on vaikie monimutkani homma.

Kovalenko ehotti käsitellä šemmoista mahollisutta, jotta projektikilpailujen ošallistumisehot olis muutettu niillä pienillä järještöillä, kumpaset toimitah karjalan kielen ta perintehien šäilyttämisalalla, tahikka niitä varoin olis ilmotettu erikseh oma kilpailu, jotta ne piäštäis kilpailomah šamantašosien järještöjen kešen. Ta toisekši hyö ehotetah yksinkertaistua projektin čottatyötä.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat