Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Missä kala šielä i karjalaini

Talvella karjalaiset pietäh toičči jiäverkkojaki. // Kuva: Antti Tuomi

Kunnon kalaštaja kalua aina šuau

Ei ole šemmoista vuuvvenaikua Karjalašša, konša kala ei puutu. Kaikki riippuu kalaštajan nerošta ta kokemukšešta. Kokenehella kalaštajalla kala puuttuu kun heinäkuun äkienä, šamoin ni pakkaiskuun kovina pakkasina. Kuitenki jiäkalaššukšen innokkahie harraštajie karjalaisien kešen ei ole kovin äijän.

Karjalaisien perintehien mukah talvi ei ollun paraš kalaššušaika. Kaikista tärkeimpänä oli šyyškalaššuš. Juuri šykyšyllä karjalaini pyyti kalua pitän talven varah. Myöhäisšykyšyllä uhtuonkarjalaiset pyyvvettih ta nykyjähki pyyvvetäh talven varah šiikua ta mujehta, šilloin kun näillä kaloilla alkau kutuaika. Talven aikana hyvin šäilyy ahvenki, šuolattuna tämän kala on ylen makie. On šemmosie kalaštajie, kumpaset pietäh ahventa parahana kalana.

Šiikua ruvetah pyytämäh šyyškuun puolivälistä. Šilloin pienissä järvilöissä alkau liikkuo pieni šiika, kumpaista meijän šeuvuilla kučutah lehtišiijakši. Kala on šuanun šemmosen nimen, šentäh kun šitä aletah pyytyä juštih lehenlähtöaikana. Šyyškuušša pyyvvetty šiika ei kelpua pitkyä šäilyttämistä varoin. Šitä šyyvväh verekšenä tahi vähäšuolattuna šyyškautena.

Oikien šiijan kutu alkau šaje-pimiekuušša, konša aletah vilut, vihakkatuulet, enšimmäiset pakkaset ta lumišatiet. Kalaššuš pimiekuušša on vaikie ta kova työ. Kuitenki še antau hyvie tulokšie, vet kahen-kolmen kalaššušpäivän aikana kalaštaja voit šuaha niin äijä kalua, jotta šitä riittäy talven ajakši koko perehellä.

Šamana aikana pyyvvetäh mujehtaki, šitä niise šuolatah talvekši. Mujeh on äijyä pehmiempi kala, še ei šäily šuolattuna niin pitälti kuin šiika. Mujehvarat staraijah šyyvvä tuiskukuuh šuaten, šentäh kun kevyällä tämä kala ei ole enyä niin makie.

Toičči pakkaset aletah aikaseh, jiä kiinittäy pienet järvet ta kalaštajat jouvutah pyytämäh mujehta jiän alta. Tavallah Karjalan pienemmissä järvilöissä on šuurta mujehta, a šuurista järvilöistä šuau pienempyä mujehta.

 Verkko – šykyšyllä, onki – kešällä

Šiijan ta mujehen kalaššukšešša parahana kalaššušvehkehenä pietäh šuomelaisie šiimaverkkoja. Eryähät kuitenki pyyvvetäh kalua entiseh tapah, iče kuvotuilla kaproniverkkoloilla, vaikka niih puuttuu vähemmän kalua.

Talvella ta alku-kevyäštä karjalaini käyt pilkkikalaššukšella. Pilkillä talvella voit šuaha erilaista kalua – konša ahventa, konša šärkie, a konša i haukie. Tuiskukuušša alkau puuttuo matikka.

Varšinaini kalaššušaika alkau kun järvilöistä ta jokiloista rupieu lähtömäh jiä. Šilloin hauki rupieu kutomah ta paikalliset rahvaš aletah pyytyä šitä kalua. Myöhempäh, oraškuušša ta kešäkuun alušša alkau šärin kutu, šilloin še puuttuu šuurissa miärin. Šanakši tunnettuo kevätkalua pyyvvetäh jo kevätkalaššuškauven loppupuolella.

Kešällä verkkuo pietäh vain laisat kalaštajat, šentäh kun onkittamallaki kalua šuau ihan riittäväšti. Karjalaiset ei tavallah pyyvvetä kešällä kalua šiäštöh, šentäh kun lämpimäššä še pahoin šäilyy. Šentäh pyyvvetähki šen verran , mi verta tarviččou perehellä šyöntih.

Elokuun puolivälissä alkau paraš aika pilkkikalaššukšeh. Šilloin Kuittijärven šuuret ahvenet männäh 8–12 metrin šyvällä, hautoih. Šemmosešša kalaššukšešša pitäy olla lujat kalaššušvehkehet, vet toičči pilkkih šattuu puuttumah melko šuurie ahvenie. Kalaštajat käyväh hauvoilla kalaštamašša kakši kertua vuorokauvešša – aikaseh huomenekšešta tahikka iltamyöhällä. Šilloin kala oikein hyvin puuttuu.

Joka vuosi kalaššuškauši alkau eri aikana, še riippuu šiäštä ta vesistöistä. 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat