Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2017

    • Anuksen paginat

      Myöstin 8. pakkaskuudu Anuksen rahvahallizeh kirjastoh kučuttih karjalan kielen da kul’tuuran suvaiččijoi. Täl kerdua paistih kelloloih nähte.

    • Karjalan Kielen Koin hyväkse

      Ruočis eläjät karjalan kielen ystävät kerävyttih tavan mugah pruaznuimah Rastavua. Sih kučuttihgi viizikielizel kandelehel soittajat “Kantele-Marjatat”. Paiči sidä pruazniekkah yhtyi kuuzitostu Karjalan kielen ystävät Ruočis -liittoh kuulujua. Vieljärven Karjalan Kielen Koin hyväkse tänävuon kerättih 3600 Ruočin kronua, nygözen kursan mugah läs 23 000 rubl’ua. Ruočis karjalakse pagizou läs tuhattu hengie. Muamankielenny karjalan kielel pagizou läs sadua ristikanzua.

    • Vähembistökielien elavuttamine ei ole pessimistoin ruado

      Suomelas-ugrilazet kielet da kul’tuurat päivykodilois -nellivuodehizen projektan loppijaizet piettih Petroskoil vuoziloin varrel. Viizikymmenäine joukko lapsienkazvattajua Ven’an eri kolkispäi kerävyi Karjalah sanelemah da ozuttamah omii kogemuksii ruadajes päivykodilois kazvattiloinke. Suomi-ugrilazien keskes menii projektu oli enne työnytetyn Kielipezä -projektan jatkonnu. Piämiäry on olluh kylbie päivykodilois suomi-ugrilazii kielii sissäh, ku lapsile se tulis luonnollizekse da ellendettäväkse.

    • “Karjala-Pohjolan” erikoini ilmapiiri

      Uuši kahvila tariččou horšmačäijyö ta karjalan kielen tuntija.

    • Kuulukkah runokylän nimi koko muajilmalla

      Vuokkiniemen kylä valittih vuuvven 2017 šuomelais-ugrilaisekši kulttuurikyläkši. Kulttuurikylävuuvven teemana on karjalan kieli ta še teema on ennein kaikkie šuunnattu nuorilla. Vuuvven merkkeissä Vuokkiniemeššä toteutetah šuurta ohjelmua, kumpaseh kuuluu kuin perintehellisie kyläpruasniekkoja, niin ni aivan uušie toimehpitoja ta šuunnitelmie.

    • Kus on rohkien luut

      Lopotin Linnamäki on arvokas vardoittavu luonnon da istourien mustomerki. Linnamäilpäi nägyy kogo Kurkijoven kylä.

    • Nikolai Abramovan mustokse

      Nikolai Abramovan kel minä tuttavuin 2000-luvun allus. Sil aigua olin yhtehizes ruavos Karjalan sanomat-, Kurjer Karelii- da Molod’ožnaja gazeta Karelii -lehtien kel. Puaksuh kävyin Titovan pihale, kus oldih nämmien lehtien toimitukset, omii kirjutuksii suattamah. Kerran tulin toimitukseh vähästy enne yheksiä čuassuu da näin: pertispäi ozuttihes ruznas, minuu nuorembi mužikku käzipaikku olgupiäl da lähti toizeh kerrokseh, kus oli käzaste.

    • Passibo sinule, mama!

      Mennyt vuon meijän muamo Nina Sem’onovna Makarova täytti 75 vuottu. Tämä kirjutus on meijän kunnivon da suvaičuksen merki hänele.

    • Aikojen lanka ei katkie

      Kuošali on rahvahan kulttuurin ainutluatuni ilmijö. Šen muovošša, korissukšešša ta lankašša, kumpani šiitä tulou, on hyvin monta merkityštä.

    • Lumifestivali toi äijän hyvyä mieltä

      Šuomelais-ugrilaisen muajilman kulttuurikylä -ohjelman rajoissa pyhänäpiänä, 15. pakkaiskuuta, Vuokkiniemeššä piettih Lumifestivali.

    • Parahale opastajale omistettu

      Troppastu myö školaspäi jogie pitkin astut, Kai sinun ollah opastujat, kedä vai tiel vastuat.

    • Kylän elostu kinoh

      Veškelyksen kyläs jälgiaigua oli luajittu äijy kaikenmostu projektua.

    • Anuksen helevy iäni

      Jo piäl vuvven meijänke ei ole Aution Zojua – kaikkien suvaittavua karjalastu pajattajua.

    • Nuori kirjuttaja Sellinkyläštä

      Tatjana Dembitskaja on aktiivini karjalaini neičyt. Hiän on kotosin Sellinkyläštä, oikein tykkyäy omua pientä kotimuata ta muamonkieltä – varšinaiskarjalan puatanenmurrehta. Koulušta alkuan Tatjana kirjuttau kertomukšie ta nyt piäsi Nuorien kirjuttajien kilpailun voittajien lukuh.

    • Lumien ta kuušien kešen

      Vanhojen šankarien muat, lumien ta korkeijen kuušien šeuvut Europan ta Aasian rajalla – ne ollah Uralin vuarat. Miun 2017 vuosi alko Moskova-Čel’abinsk -junašša ta koko loman mie vietin Uralin vuaroilla.

    • Karjalazennu olles pidäy paista karjalakse

      Täl kerdua Tartu kynäh -rubriekas myö tuttavutammo omii lugijoi nerokkahah liygiläzeh inehmizeh, kudai jo mondu vuottu ruadau karjalan kielen da kul’tuuran hyväkse. Anna Usova on eräs Kanzallizen poliitiekan ministerstvan Nuorien kirjuttajien kilvan voittajis.

    • Ruadajen voimmo elättiä kodii jo iče

      Löyhkemine: mennyön vuvven aigah Karjalan Kielen Kodih Vieljärveh sai kävvä läs viitty tuhattu hengie. Paikalline rahvas jo maltetah iče lunnastua eluo taloin piettelendäh niškoih. Karjalan Kielen Kodi umbipäineh on yhteskunnalline projektu alguudah myöte.

    • Virantanaz – kerdomus vepsäläzien elaijas

      Vuvven 2016 lopus nägi päiväzen valgien Nina Zaitsevan vepsäläine eepossu ‟Virantanaz”. Kniigu piäzi ilmoih Periodika-julguamos. ‟Oma Mua” pagizutti Nina Grigorjevnua täh kniigah nähte.

    • Uhtuon katrillin ritmissä

      Karjalan tašavallan kulttuurialan anšijoitunut ruataja, Kalevalan kanšanteatterin ohjuaja ta Kalevala-kuoron johtaja Valentina Saburova täytti 70 vuotta.

    • Karjala–Ruočči: arvuamatoin vaihtoloma

      Šuosittu šou ”šiämeštä päin” šen ošallistujien šilmin. Karjalan eläjä Olga Solovei ošallistu P’atnitsa-TV-kanavan šuosittuh Barišn’a-Krestjanka -projektih, kumpani oli esitetty TV:šša 19. pakkaiskuuta. Olga vietti kolme päivyä Ruočissa projektin toisen ošallistujan L’učana Timbigfamilyn koissa, kumpani vuoroštah tuli lomalla Olgan kotikyläh – Kalevalah.

    • Uuttu vägie karjalan kielen da kul’tuuran hyväkse

      Karjalan kieli da kul’tuuru ollah kunnos, kuni niilöih on kiinnostustu. On ylen hyvä, ku kieldy da kul’tuurua opastutah da kehitetäh nuoret. Nuoril on veres kače kaikkeh, heil on äijy vägie da tahtuo muuttua da parandua muailmua.

    • Terveh, armas vahnaine kodi!

      Paras kohtu -kilbah Täs rodieu paginua minun armahimas kohtas – Nuožarven kyläs.

    • Penziifondu ottihes karjalan kieleh

      Karjalan tazavallan penziifondan internet-suvustol roittihes uudizet karjalan kielel. Projektan tarkoitus on sellittiä eläkkehelolijoile karjalazile dai ruadoijäs olijoile ristittyzile omis penziioigevuksis, zakonoin muutoksis.

    • Jelena Migunova: “Ruadua on kebjei, konzu tunnet rahvastu”

      Juuri uuttu vuottu vaste Kanzallizen poliitiekan ministran sijahizekse rodih Jelena Migunova, kuduadu äijät karjalazet tutah da tundietah Oma Mua -lehten ruadajannu. Pagizutimmo korgies virras olijua inehmisty, tiijustimmo virguniekan ruavon erähii šeikkoi da yhtes mietimmö karjalan kielen kehitysty.

    • Toteutuuko elukkojen toiveh parempah elämäh?

      Elukkojen turvakoti on Petroskoin elukkojen šuojelušeuran projekti. Ajatuš järještyä Karjalan piäkaupunkissa turvakoti šynty eläinpuoluštajilla jo kymmenen vuotta takaperin. Kaupunkin laijalla alettih rakennuštyöt ta viisi vuotta takaperin oli rekisteröity Petroskoin enšimmäini yhteiskunnallini turvakoti -järještö.

Lugijan mielii
Partn`ourat