Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2017

    • Timoi Munne: Santtu Karhu – omien aigoin legenda, 50 vuottu

      Santtu Karhule täydyi 50 vuottu. Jo läs 30 vuottu häi on olluh Karjalan suuri yksinäine karjalazen da karjalankielizen muuzikkukul’tuuran edustai. Hänen ruavon jälgi nägyy da kuuluu loitos yli Karjalan muan rajoin.

    • Paušoilan kylän kaiččii

      En ni smiettie voinnus, ku Särgilahten kylän eläi Anna Vasiljevna Kovru jo täytti 80 vuottu! Lujua tervehytty sinule, armas ristikanzu da pitkiä igiä!

    • Karjalan vähäluguzien kandurahvahien hyväkse

      Petroskois mennyt nellänpiän piettih paginua Karjalan vähäluguzien kandurahvahien säilyttämizeh da kehittämizeh nähte. Vastavustu Karjalan tazavallan Kanzallizen muzein seinis pidi Ristikanzoin oigevuksien nevvostoh kuului Andrei Babuškin. Pidoh yhtyi karjalazien, vepsäläzien da suomelazien yhteskunnallizih liittoloih kuulujua, aktivistua da virgumiesty, kul’tuuru-, tiedo- da opastusalan edustajua.

    • Pomorilaisen starinankertojan kokoelma näki päivänvalon

      F’odor Svinjinin valittuja starinoja -kirjan presentatijo piettih Karjalan tietokeškukšen kirjaštošša 7. tuiskukuuta.

    • Riittäykö työtä Kalevalan mualla?

      Kalevalan piirillä on pohatta istorija. Ennein piirissä oli äijän laitokšie ta riittäväšti työpaikkoja. Mimmoni tilanneh piirissä on nykyjäh? Täštä teemašta pakasima Kalevalan piirin työvoimakeškukšen johtajan Valeri Nemitčenkon kera.

    • Matka Kalevalašta Pohjolah alko

      Tuiskukuun 10. päivänä Kiži-musejošša avautu mukava Kalevalašta Pohjolah -näyttely.

    • Giperborejan pohjoistuuli puhalti Karjalah

      XVI kanšainvälini lumifestivali piettih Petroskoissa 14.–18. tuiskukuuta.

    • KniiguMelliččä tarjosi lukomista eri makuh ta eri ikäh

      Vuuvven 2016 kirjauutukšista kerrottih KniiguMelliččä-pivolla, mi piettih Petroskoissa 16. tuiskukuuta.

    • Karjalah on miärätty uuši piämieš

      Venäjän presidentti Vladimir Putin 15. tuiskukuuta hyväkšy Aleksandr Hudilaisen anomukšen eronpyynnöštä ta miäräsi Karjalan tašavallan väliaikasekši piämiehen virkua toimittajakši Artur Parfenčikovin.

    • Meneskendeltih Vieljärven buaboit miehele

      Mennyt pyhänpiän Vieljärven Randaine-kyläteatru pidi vesselän enzi-illan Karjalan Kielen Kois. Kolmes vuvves se on jo kuvves teatran suavutus. Kyläteatroin toimindu Karjalas on libumas. Vieljärven rahvas vuotetah Karjalan Kielen Koin tostu kerrostu valmehekse. Sie roitah raviet lava da kaččojien zualu, kai puus luajitut. Nygöi rahvastu kävyy kaččomah spektakliloi sissäh äijin, ku erähät jiähäh seizomahgi.

    • Jäämäki – valloittamatoi karjalaine linnu

      Kurkijoven čupul on kuuzi keskiaigastu karjalastu linnua. Lopotin Linnamäen ližäkse vie Hämeenlahten Linnavuori, Soskuan Linnamäki, Korpisaaren Rantalinnamäki, Riuttamäki da Jäämäki.

    • Risto Bogdanov – karjalaine mies da enzimäine tutkii

      Vähä ken tänäpäi tiedäy Risto Bogdanovua, ga Karjalan 100-vuozipäivän lähestyjes tahtozimmo suaja endizeh kundoh oigienmugažus da mustella karjalan rahvahan arvokkahan poijan nimie, kudai oli Karjalan tazavallan filolougizen tiedoalan allus.

    • “Vanhan kylän” neruo da eluo

      Sordavalas Sotsiualu-kul’tuurizes nuorižon keskukses 24.-26. tuhukuudu piettih suuri etnokul’tuurine tapahtumu “Vahna kylä”. Pivon tarkoituksennu oli tuttavuttua linnan eläjii da gostii Sordavalan piirin kandurahvahien kul’tuurah da perindölöih.

    • Teatteri on ilmanikuni elämänkoulu

      Karjalan kanšannäyttelijä, Venäjän anšijoitunut artista, Karjalan Kanšallisen teatterin näyttelijä Vieno Kettunen juhliu 80-vuotispäivyäh 5. kevätkuuta.

    • Olen ylpie omašta kieleštä

      Kalevalan keškuškirjaštošša 21. tuiskukuuta piettih jokavuotini muamonkielen päivällä omissettu aktijo nimeltäh Olen ylpie omašta kieleštä. Tänä vuotena tapuamisen teemana oli Karjalaisien keittoperintehet.

    • Karjalan paikannimistön arbaituksii

      Petroskoin valdivonyliopistos alalleh pietäh ’’avvonazii’’ luvendoloi eri-igäzile kuundelijoile, kui školaniekoile, mugai ruadajile da penzielolijoile.

    • Hirvas ‒ tänne kävvä maksau

      Tämä kohtu nygöi vois panna yhteh riädyh meijän Karjalan turizmukeskuksien kel, gu sanatourii “Martsial’nije Vodi”, Kižin suari, Valamoin manasteri da toizet vähembal kuulužat kohtat.

    • Karjalaine kodi keskilinnua

      Kaikin tietäh, ku Petroskois, paiči monikerroksizii taloloi, on pienembästygi puuhistu. Onnuako vähä ken tiedäy, ku Petroskois vie on tovellistu karjalastu kodii.

    • Kaikilla löytyy paikka päiväsen alla

      Koko pakkaiskuu Kalevalašša toimi Podrostok-leiri. Leirih ošallissutah lapšet, kumpaset jouvuttih vaikieh elämäntilanteheh. Podrostok-leirissä heitä autetah ratkaissa proplemoja ta opaššetah elämäh.

    • “Kalevalan” uuši istorija

      Aikasemmin Oma Mua -leheššä kirjuttima šeikkailupelilöistä ta šiitä, jotta ois mukava ošallistuo šeikkailupelih karjalan kielellä. Nyt voimma šanuo, jotta šemmoni šeikkailupeli on, še liittyy karjalan kieleh ta kulttuurih ta šitä voit pelata karjalan kielellä.

    • Kus puu kazvau, sit i kando happanou

      On Anuksen čupul Kotkatjärven rannal Tepoiniemi-kylä. Konzulienne eli sie läs 100 hengie, oli 16 taloidu. Nygöi Tepoiniemen nimine piha on Kotkatjärven kyläs, sie jäi kolme vahnua kodii da kaksi kandueläjiä.

    • Merkipäivien kalendari on hyvä lahju

      Nägi päivän valgien tämän vuvven enzimäine “Periodikan” julgavo.

    • Karjalan tansikul’tuurua säilyttäjen

      Petroskois 12.-14. kevätkuudu Lapsien da nuorižon luomisruavon dvorčas piettih rahvahan luomisruavon alovehienväline festivuali “Humahuš’’, kudai omistettih kuulužan horeografan Viola Malmin 85-vuozipäiväle.

    • Eräs zobottaine – kydyizet, kälyizet...

      Sano: ongo tozi se, ku nygöi myö pahoi tiijämmö omua sugu-roduu? Ketbo ollah toizet sevoittarekset, a kolmandet? Kedä sanotah kälylöikse? A kenbo on kamu?

Partn`ourat