2017

Elias Lönnrotalluo gostis

Erähiči minul puutui kävvä Elias Lönnrotan kodih. Tahtozin sanella sih nähte kaikile “Oman Muan” lugijoile.

Tulgua Veškelykseh spektaklih!

Veškelyksen kylän teatru kuččuu rahvastu oman uvven Počinpoijan tapahtumat -spektaklin enzi-ildah.

Ristilahten tora

Stolbovan rauhan 400-vuozipäiväkse

Voitko yksi ihmini vaikuttua kielen elvyttämiseh?

Tuiskukuušša Petroskoin kouluissa piettih Petroskoin tulovaisuš -konferenšši. Šen tarkotukšena on kannattua nerokašta nuorisuo heijän tutkimukšissah. Tänä vuotena Kotišeutuoppi-sektijon voittajien lukuh piäsi vienankarjalaini Darja Bučneva.

Myö kaikin tahomma parempua ošua meijän kanšalla

Kevätkuun 19. päivänä Karjalan Rahvahan Liitto piti vuosikokoukšen, kumpasešša šen piälikkö Natalja Vorobei kerto Liiton toiminnašta.

Ruavon eččijoile abuh

Lövvä ruadokokohtu tänäpäi! -moizel deviizal 22. kevätkuudu Petroskois avattih erähänkerdaine vällien ruadokohtien jarmanku.

“Kukastu kummua” Veškelyksen kyläs

Ylen hyvä pruazniekku, juumoran festivuali “Kukastu kummua”, piettih mennyt pyhänpiän Veškelyksen etnokeskukses.

Suuri palkindo pruazniekan päiväkse

Kevätkuun 26. päivänny Kantele-ansamblin talois piettih Kul’tuurualan ruadajan päiviä.

Karjalaini hillo kašvo Piiterissä

Tänäpiänä internetissä voit löytyä äijä erilaisie videoja ta muasteri-oppija, kumpasissa opaššetah luatimah käsitöitä. Šamoin eri ryhmissä on esitetty erilaisie käsityömuasterija ta heijän luajokšie. Nyt omin käsin luajitut esinehet ollah arvošša ta hyvin šuošittuja.

Ystävyštuntija koululaisilla

Ystävyštuntija piettih Petroskoin 33. koulušša. Tapahtuma oli järješšetty Kanšallisušpolitiikan ministerijön Monikanšallini Karjala -projektin rajoissa.

Piirustetut histouriet kielien säilyttämizen hyväkse

Ku rahvas tahtottas opastuo kieleh, tämä protsessu pidäy olla mieldykiinnittäi da opastajes pidäy käyttiä uuttu nygyaigastu keinuo. Eräs keinolois, kuduan avul voibi nostattua mielenkiinduo kielih on komiksat, kudamis on čomua kuvua da kebjiedy tekstua, niilöi hyvin ellendetäh lapsetgi.

Yhtenäine karjalaine kattil sagiembah kiehuu

Karjalan tazavallan karjalazien VIII kerähmön vallittuloin nevvosto kerävyi mennyöl nedälil omale vuoronmuigaizele istundole Priäžän piirin Pyhäjärven kyläh. Nevvostolazien da kylän enimien aktivistoin mieldy myöte, lyydшläzil maksau pyzyö yhtes kaikkien karjalazienke. Se pandih tulien aijan strateegiekse. Kuigi sidä, ku tazavallal pidäy olla oma, muis erikseh toimii programmu kandurahvahien kielih nähte, kui se oli enne. Istundol kluuban tiloih kučuttih kylän vahnimii eläjii. Kaikile niilöis on jo piäl kaheksankymmenen. Sinä piän sai elävälleh kuulta čomua jo harvinastu lyydii.

Petroskoil piettih kielikilbu

Sulakuun enzimäzenny piän Karjalan opastuksen kehityksen instituutas tavan mugah piettih karjalan, suomen da vepsän kieldy opastujien kilbu. Kilbah tuli niidy lastu, kuduat jo voitettih piirin da linnoin kilvois.

Tiälä laulau kanša ta mua

Kevätkuun lopušša Kalevalan kulttuuritalon lavalta kuulu lauluja ta šoittuo. Kalevalašša piettih IV Veikko Pällisen kanšainvälini festivali.

Vienan laulumua keräsi kirjallisuon harraštajie

Enšimmäini Runonlaulunmua Vienan Karjala -kirjallisušfestivali piettih 1. šulakuuta Vuokkiniemeššä. Festivali oli omissettu paikallisen runonlaulajan ta taitajan Miihkali Perttusen 200-vuotispäivällä. Še piettih Vuokkiniemi – šuomelais-ugrilaini kulttuurikylä 2017 -ohjelman rajoissa.

Oniegantagaine itkettäi

Kiži-muzein ozuttelukompleksas on avattu Irina Fedosovan 190-vuozipäiväle omistettu ozuttelu.

Anuksen liygiläzien elaijat, nagrot da huolet

Myöstin puutuin Alavozes karjalazeh pruazniekkah kevätkuun päivypastopäiväl. Kul’tuurutaloin kirjastoh kerävyi läs kahtukymmendy hengie.

Vieljärven kyläh avattih Kielipezä

Karjalan Kielen Koin kevätsezounu sai jatkuo raviel uudizel. Kielipezän avuandu stuanivui 3. sulakuudu. Se algai ruandan lahjoituksil. Kaikil karjalazil on suuri suavutus: on suadu aigah yksittäine kielipezä. Se on ezmäzii kogemuksii Ven’an Karjalas. Priäžän administratsii uskaldau auttua kielipeziä suurel hyvänluajindufondan projektal.

Siämärven rannan kirjastoloin 110-vuozipäiväkse

Sulakuun 13. päivänny Siämärven rannale kuulujien kirjastoloin ruadajat pietäh kyläkirjastoloin vuozipäiviä.

Kultani Zalavruga

Kanšallisen musejon uuši näyttely esittäy petroglifien kopijoja riissupaperilla.

Virret yhtes vieldiä

Helsinkin linnas piettih Karjalan Sivistysseuran vuoronmugaine vuozikerähmö.

Oman voiton omistan Anuksenlinnale

Ven’an Enzimäzen TV-kanualan Pole čudes -kiža on ylen kuulužu meijän mual.

Elos eliä – ei peldo poikki proidie

Ehtäl Tamara Nesterenko ei vuottanuh gostii. Näimmö tulen hänen ikkunois da arbaimmo, ku emändy on kois.

Jevgenii Jevtušenkon mustokse

Siirdyi toizele ilmale suuri ven’alaine runoilii Jevgenii Jevtušenko, kudai seizou yhtes riävys moizien mennyön vuozisuan merkittävien runoilijoinke, kui Vladimir Majakovskii, Sergei Jesenin, Anna Ahmatova, Aleksandr Tvardovskii, da 1960-luvun kuulužien kirjuttajien kel, kui Robert Roždestvenskii, Bella Ahmadulina da Vladimir Visotskii.

Neiččyset meijän, kaunottaret

Kalevalan keškikoulušša piettih perintehellini Uhtuon kaunotar -kilpailu.