Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2017

    • On hengis kieli tuattoloin

      Mennyt kolmanpiän Anuksen kirjasto oli täyzi lastu, kuduat tuldih ezittelemäh omii neroloi kerdojen runoloi suomelas-ugrilazil kielil.

    • Uksi vai veräl?

      Tänävuon Alavozes kirjutettih karjalankielisty saneluu kahteh kerdah. Enzimäi – 19. sulakuudu.

    • Petroskois on sanottu vuvven 2016 paras kniigu

      Jo seiččemestostu kerdu Petroskois vallitah vuvven parahan kniigan. Tänävuon kilbah oli annettu 548 eriluadustu kniigua. Niilöin joukos oli kodialovehellistu kniigua, opastusliteratuurua, kniigua lapsih niškoi, karjalan kirjuttajien kniigua da kanzalliskielisty literatuurua.

    • Šanelun enšimmäisie tulokšie

      Karjalan ta vepšän kirjakielen päivänä Petroskoissa, Karjalan piirilöissä ta Šuomeššaki kirjutettih yhtehistä karjalankielistä šaneluo. Aktijoh otti ošua yli 300 ihmistä – karjalaisie, vepšäläisie ta kaikkie, ket opaššutah karjalua ta vepšyä ta ketä kiinnoštau karjalan ta vepšän kieli.

    • Mi kiinnoštau nuorie tutkijie ta opaštujie?

      Perintehen mukah šulakuušša Petroskoin valtijonyliopistošša pietäh nuorien tutkijien ta opaštujien tietokonferenšši, missä nuoret ihmiset esitetäh oman tutkimuštyön tulokšie.

    • Nuorižon festivuali jatkuu

      Mennyt pyhänpiän, 30. oraskuudu, Nuorižon festivualii vastattih Mägrien da Kuittizen kylis. Pahan dorogan periä matkua Kuujärvele ei roinnuh.

    • Viktor Makarov: “Tunzin iččie lehtimiehenny vaiku matkois”

      Konzu pagin koskou Oma Mua -lehten histouriedu, vältämättäh kuuluu Viktor Makarovan nimi. Mies oli lehten enzimäine piätoimittai.

    • Itkettäjän nero pyzyi hinnois

      Irina Fedosova on kuulužu itkettäi da runoilii Karjalas da kogo Ven’al. Oniegantagazen inehmizen neruo korgiesti arvostetah tänäpäigi da pietäh hänen mustokse erilazii pidoloi. Karjalas alalleh pietäh Fedosovan lugemizet -konferensii. Erähänkerdaine konferensii piettih Petroskois 27.-28. sulakuudu, se omistettih itkettäjän 190-vuozipäiväle.

    • “Kondii-poigu” sai “Arlekinan”

      Piiteris, 17.-25. sulakuudu, piettih XIV Ven’an teatrutaijon festivuali “Arlekin”. Festivualis kilbailtah Ven’an teatroin parahat spektaklit lapsih niškoi.

    • Nadežda Agejeva: “Kaikki loppuu, jotta alkua uuvveštah”

      Šulakuun lopušša Petroskoissa piettih Tašavallan XXI Karjalan paraš opaštaja -kilpailu. Šen voittajakši arvoštelijat ilmotettih Petroskoin 2. koulun enklannin kielen opaštaja Nadežda Agejeva. Tapasima Nadežda Sergejevnan kera ta pakasima pedagogin ammatin valinnašta ta ošallistumisešta Paraš opaštaja -kilpailuh šekä 2. koulun etnokulttuurisien projektien realisoinnista.

    • Nuamoilan briha

      Nuamoilu... Meijän lapsusaijan kylä, Oniegan rannikon piirin Šuojun kuuluju pieni karjalaine hieru niemimual, kolmel puolel hieruu on Ukšjärvi

    • Karjalazien kerähmö kajahtahes

      Oraskuun 11. päivänny Petroskoil piettih Karjalan tazavallan karjalazien VIII kerähmön valluttuloin nevvostolazien prezidiuman istundo. Paginal oli kaksi suurembua pygäldy: Karjalan piämiehen käskyn novvandu kerähmön rezol’utsien mugah da karjalan kielen valdivollizen stuatusan hommuandu.

    • Muamat, tuatat, buaboit da died’oit – kaikin kielipezäh!

      Mierole ravien viestin työtty Vieljärven Karjalan Kielen Koin seinih hommattu N’apukat-nimine kielipezä ruadau tostu kuudu. Täkse hyväkse sie piettih muga sanottu avvonazien veriälöin päivy.

    • Tvorčča, kumpasešša eläy ukonkuari

      Petroskoin Lapšien ta nuorison luomistalo täytti 80 vuotta.

    • Oppivuosi takana

      Petroskoissa karjalan kielen kurššija järješšetäh jo monta vuotta peräkkäh. Opaššušvuosi keštäy šajekuušta oraškuuh šuaten. Šen lopušša tavan mukah Karjalan Rahvahan Liitto järještäy opaštujilla pruasniekkaillačun, kumpasen aikana paissah opaššukšen tulokšista, esitetäh karjalaista kulttuurie ta juatah tovissukšie.

    • Verkoloil pyydäjil maksau eččie

      Luadogan da Oniegan järvilöis da niilöih koidujis vezistölöis jo sentämän vuvven ei sua pyydiä verkoloil veziresursoin puolistamizen periä. Ni yhtel verkol ei sua. Tavattuu – suuret štruafut. Ongo se oigei ijän kaiken järvirannas eläjih ristittyzih nähte?

    • Zor’at täs ollah hil’l’azet

      Nellikymmen viizi vuottu tagaperin, vuvvennu 1972 kuvattih A zori zdes’ tihije -fil’mu. Tämä kuulužu da joga Ven’al eläjäle tuttu fil’mu kuvattih Karjalas, Siämärven čupun Särgilahten kyläs.

    • Kojonsaari – Karjalan Dominikana

      Kojonsuari on kuulužu aiga suuril monen kilometrin pitkil hiekkurannoil. Kojonsuarel Hiijenmäin alapuolel kazvau harvinaine ruskeioksupaju da randunižu, meren rannal kazvaju heiny, kudaman jyvii voibi syvvä.

    • Itkuvirren merkitykšeštä paistih Šuomen seminarissa

      Helsinkissä oli järješšetty iänelläitkijien tapahtumapäivä. Šen aihiena oli ”Itkuvirret ennein ta nyt”.

    • Rakennamma huavehen kaupunkie

      Lapšien šuojelupäivän kunnivokši 28. oraškuuta Petroskoissa piettih Miun huavehen kaupunki -pruasniekka.

Partn`ourat