Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2017

    • Neroniemeh käynnyöt

      Tänä keviän Anuksen karjalazet -liitto da Periodika-julguamo ilmoitettih Karjalan tazavallan karjalan, vepsän da suomen kielen tiedäjien kilbu Myö olemmo Karjal (KareliJA – eto MI).

    • Hyväs ruavos hyvägi palkindo

      Šuojun kyläs palkittih vuvven 2016 laureatat.

    • Taido veres da mieles

      Tänävuon kuulužu karjalaine taidoilii Tamara Jufa on tayttänyh 80 vuottu. Karjalan tazavallan taidomuzeis 2. kezäkuudu avattih Tamara Jufan merkipäiväle omistettu ozuttelu, kuduadu voibi kaččuo syvyskuun 17. päivässäh.

    • Karjalazien perehien oza

      Karjalan tazavallan Kanzalline arhiivu da Suomen suguseuroin liitto 15. kezäkuudu 2017 pietäh kanzoinväline seminuaru “XX lugu karjalazien perehien ozas”.

    • “Documenta Carelica” on valmis

      Karjalan Kanzalline arhiivu kuččuu kaikkii Documenta Carelica -kanzoinvälizen tiedoportualan prezentatsieh.

    • Uuzi vastavus Karjalan mual

      Petroskoin valdivonyliopiston seinis 5.-9. kezäkuudu piettih erähankerdaine etnokul’tuurine luageri školaniekkoih niškoi.

    • Karjalazet: meil pidäy olla oma sija

      Karjalan tazavallan päivänny Artur Parfenčikov vastavui karjalazien, vepsäläzien da suomelazien aktivistoin kel.

    • Punatorilta kuulu runoja karjalan ta vepšän kielellä

      Moskovan Punatorilla 3. kešäkuuta avasi oveh šamannimini kirjafestivali. Festivalih yhty noin 400 kuštantamuo Venäjän eri alovehilta.

    • Arhiivadokumentit on avattu vapuah käyttöh

      Kanšainvälisenä arhiivapäivänä Karjalan Kanšallisešša arhiivašša piettih uuvven tietoportalin presentatijo

    • Karjalan tašavalta on täyttän 97 vuotta

      Karjalan tašavalta šai alkuh Karjalan työkanšan kommunista, kumpani peruššettih kanšankomissarien neuvošton ašetukšella 8. kešäkuuta 1920 vuotena. Vuuvvešta 2013 lähtien Karjalan tašavallan päivyä ruvettih pitämäh vuorotel’l’ein eri puolilla Karjalua. Tänä vuotena Karjalan vuosipäivän tärkeimmät juhlatapahtumat piettih Aunukšešša 10. kešäkuuta.

    • Petroskoi on kuulužu linnu

      Mennyt suovattan Petroskois piettih vuotettavu pruazniekku – linnanpäivy. Kuningahan Pedri I käskyn mugah perustettu linnu on täyttänyh 314 vuottu. Pruazniekan deviizakse roittihes piäl 200 vuottu tagaperinAleksandr Suvorovan sanotut sanat: Petroskoi on kuulužu. Ven’an suuri mies sanoi net sanat, konzu kävyi Oniegan järvel seizojale puškuzavodale. Pruazniekan aigua Petroskoin eläjih da gostih niškoi piettih äijy piduo, kuduat kestettih huondekses yön pimiessäh.

    • Lähti senčoih, meni Žil’čoih

      Täl kerdua kiännämmö aižat Anuksen čupule da opimmo sellittiä Žil’čoin kylän nimen.

    • Piämies algai syvendyö kolmen pienen rahvahan azieloih

      Karjalan tazavallan piämiehen virguvellalližuos toimii Artur Parfenčikov ezmästy kerdua pidi karjalazien, suomelazien da vepsäläzien nevvoston istundon kezäkuun 20. päivänny. Se vastavus oli myöhästynnyh pluanan mugah, ga yhtelläh pietty aigua žiälöičemätä – kesti enämbän kahtu čuassuu.

    • Muinoiskalmisto löyty Vienan Kemin kirikön paikalta

      Karjalan pohjosešša jatetah Kemin Uspenjan tuomijokirikön restaurointie. Kaivauštöijen aikana on löyvetty hautauš, minne hauvattih vainaita ennein Petri Šuuren aikua.

    • Ontajärven ta Öllölän välini ystävyš täytti 25 vuotta

      Vuosišuan nellänneš pieni Ontajärven kylä on ystävyššuhtehissa šuomelaisen Öllölän kylän kera. Juhlatilaisuš piettih 16. kešäkuuta Ontajärveššä.

    • Älä jätä lastu kielettäh

      Ku karjalan kieldy ei tiettäne lapset, kielen tulii aigu on selgies tietois. Myö voimmo hozi kui äijän pruaznuija, pajattua, kirjuttua kerdomuksii da runoloi, ommella ruuttii, pidiä dokluadoi – kai net pahakse mielekse ollah vai aijan da jengan menoikse.

    • Kui Tartus eletäh

      Oletgo ajatelluh konzutahto, ellendäygö karjalaine eestilästy, meijän kielethäi ollah ylen lähäzet? Minägi en duumainnuh tädä, kuni en käynnyh Tartuh.

    • Kuului liygii Kižin suarel

      Kižin suari on Karjalan da Ven’an kaunehembii paikkoi, kunne joga vuottu tulou enämbi sadua tuhattu rahvastu ihailemah ainavoluadustu arhitektuurua da Karjalan čomua luonduo. Tänä vuon Kižin suarel enzimästy kerdua oldih pietty karjalan kielen livvin murdehen kursit.

    • Karhumäki juhli kaupunkipäivyäh

      Kešäkuun lopušša Karhumäjen eläjät juhlittih kaupunkipäivyä. Tämä pruasniekka perintehen mukah liittyy šiih päiväh, konša 1944 vuotena kaupunki oli vapautettu miehitykšeštä.

    • Ruhkalla uuši elämä

      Ekologija-vuuvven puittehissa Periodika-kuštantamošša oli järješšetty tapuamini Petroskoin kaupunkipiirin hallinnon ekologijavirašton asientuntijan Anna Dudirinan kera.

Partn`ourat