Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2017

    • Kolatsellän kylän gost’at

      Meijän kyläs Kolatselläl 26. kezäkuudu kuului lapsien iändy. Sen verdu lastu ei olluh meijän kyläs jo mondu vuottu. Gost’at oldih Petroskoilpäi dai vie loittozet Krasnodar-linnaspäi.

    • “Nouze lembi liehumah, kunnivoni kuulumah”

      Viändöin aigah, 7.-12. heinykuudu, on kaikis paras aigu nostua lembie. Sen karjalazet hyvin tietäh da tavoitetah käyttiä sidä aigua hyväkse. Sendäh Priäžän čupun Kinelahten da Jyrgilän kylien rahvas hälistihgi suovattan, 8. heinykuudu täytty vägie: karzittih koivuoksua da kuvattih vastua, kerättih kukkua da luajittih venkua piän čomenduksekse, luajittih tulirobl’o da hypittih tules piäliči.

    • Lamminiemeh nostetah časounu

      Priäžän piiris Sinamuksenjärven päivännouzupuolel olijan Lamminniemen kylän oza on tuhanzien karjalazien kylän jyttyine. Yhtelläh unohtuksih Lamminniemie ei jätetty. Pieneh pošti elämättömäh kyläzeh nostetah časounu ennevahnazeh kohtah.

    • Oneganiemen istorijan šäilyttäjä ta šivissyškeškuš

      Karhumäjen musejo tänä vuotena täytti 55 vuotta

    • Kaivauštöijen löytöjä

      Vanhan kirikön jiännökšet on löyvetty Petroskoin keškuštašta

    • Muuminotkon Kylmykuu

      Karjalan Kielen Seuru piästi ilmoih seiččemenden karjalankielizen Muumi-kirjan “Muuminotkon Kylmykuu”. Karjalakse tevoksen kiändi Natalja Sinitskaja, čoma čomazet on luajittu Tuovi Lainen käil.

    • Sanan vägi

      Karjalan Kielen Seuru piästi ilmoih ainavoluaduzen karjalazien tiedohussanoin kirjan “LOIHTIET - Sanan Vägi, karjalazet tiedohussanat”.

    • Sonckan kodi

      Kurkijoven kyläs olii Andersininmäki-nimine usad’bu libo toizin sanojen Sonckan kodi on kuulužan suomelazen arhitektoran Lars Sonckan ainavo arhitektuurumustomerki Ven’al. Kaksikymmen viizi vuottu tagaperin kodi tahtottih riiččie. Sen nygöine emändy Lidija Ivanova osti koin hallokse, ga sil oli lepitty toine oza.

    • Priäžäs kiehuu elaigu

      Kezä on moine aigu, konzu lapset huogavutah opastundas da heil on äijy joudoaigua. Ku tämä aigu olis hyövykse, Priäžän etnokul’tuurizes keskukses luajittih etnoaktiivu libo etnoluageri školaniekkoih niškoi.

    • Ku toivomukset mendäs todeh

      Šoutjärven kyläs, čomal Oniegan rannal mennyt suovattan piettih erähänkerdaine vepsäläine Elonpu-pruazniekku.

    • Astuo Jumalan annettuu taivaldu myöte

      Vaste ei ammui “Oman Muan” sivuloil sai lugie karjalazen miehen P’otr Šombinan mustelmii sih nähte, kui kuvattih A zori zdes’ tihije -fil’mua Särgilahten kyläs. Hyvä oli kerdomus, painui mieleh. Nygöi sanelemmo vähäzen sih mieheh nähte, kudai tänävuon pidäy omassah 80-vuozipäivän.

    • Huikkuammo pajuo, karjalazet!

      Vaste mennyt nedälil “Oman Muan” toimitukses hyvän uudizenke oli käymäs Aleksandr Saveljev Priäžän kyläspäi. Karjalan tundiettu säveldäi da runoniekku toi lahjakse oman ubo-uvven pajo-kniigan, kudai sai Meijän pajo -nimen.

    • Čuajun duuhu luonnon helmas

      Jälgiaigua rahvas vai enämbäl kiinnytäh ekolougieh, luondollizih tuottehih. Erähät heis kai valmistetah luondollizii tuottehii omin käzin. Mostu rahvastu on Jessoilasgi – Svetlana da Maksim Hyrrit. Jo mondu vuottu molodoit valmistetah čuajuu karjalazil peldoloil kazvajas hormas.

    • “Vanha tuttu” piäsi ilmah

      “Vanha tuttu” on Sattuma-folkryhmän uuvven al’pumin nimi. Še on jo šeiččemeš CD-levy vuuvvešta 2003 alkuan, konša ryhmä oli peruššettu.

    • “Teräškontie” valtasi Vienan kankahat

      Karjalan poikkeukšellini erityisvaikie joukkojuokšu piettih Koštamukšen lähellä.

    • Karjalan Kielen Kodi pidi viizivuodehizet juhlat

      Mennyt pyhänpiän karjalazien kois piettih vuozipäivällizet pivot. Uudizennu konsertuprogrammas oldih läbi vačas menijät ruočinkarjalazen Pölläzien perehen romantizesti ezitetyt pajot da raviet latinoamerikkalazet tansit.

    • Paras kudoju on mies

      Aleksei Prokinan kuvottuloi hurstiloi ostetah Karjalas eläjät dai loittozien suurien linnoin rahvas. Miehen kuvottuloi hurstiloi voibi oijendua lattiele nygyaigazesgi movvakkahas pertis.

    • Hyrzyl ‒ kahten muan raja

      Täl kerdua opimmo sellittiä Hyrzylän nimen roinduperiä da merkičysty. Nimi tottugi arbaituttau. Jullattulois kniigois ei lövvy Hyrzylän nimen sellitysty.

    • Marilazet tiedovoijah

      Tottu sanuo, marilazet ei tiedovoija. Net marilazet, kudamil on perindölline marilazien usko, pannah malittuu omis pyhis lehtimečis, kudamii sanotah “k’usoto”. Nämmih pidoloih ei sua tulla niilöil, ket ollah tostu uskuo. Semmite paistah sie vaigu marikse.

    • Yhen miehen mieli ta yhekšän miehen voima

      Kontie on Karjalan meččien šuurin ta varattavin peto, mi näillä mailla aikoinah toi äijän vahinkuo: tappo lehmie ta lampahie, repi heposie. Huavotettuna taikka penikköjen kera olija še on erikoisen vihani ta tulou ihmiselläki piällä. Kontie on väkövä voimiltah vain ei niin ylivoimani älyltäh. Šentäh šanotahki häneštä näin: ”Kontiella on yhen miehen mieli ta yhekšän miehen voima”.

    • “Luadogu luaskau, sinine meri...”

      Luadoganjärvi on Jevroupan suurin mageivezijärvi. Sen pindu-ala on läs 18 tuhattu nellikkökilometrii. Muinai meri. Karjalazet ilmazen igiä on sanottu sidä merekse. Luadogan luodehrannoilhäi ongi roinnuh karjalaine rahvas. Karjalazet elettih sie jo tuhat vuottu tagaperin. Eigo sit järven nimi olle karjalazien annettu?

    • Omamualazien mustokse

      Pienen Sellin rahvas kunnivoijah voinal kuadunuzien omamualazien mustuo. Hierun keskuččah dorogan viereh mägyričäle hierulazet ičeväil azetettih mustopačas, kudamah on pandu jogahizen kuadunuon saldatan nimi.

    • Yksi kieli, moni kielioppii

      Ei ole yksimieližytty, mis menöy kielen da murdehen ero, ga toinah voimmo sanuo, ku kaksi rahvastu paistah samua kieldy, ku ellendetänneh toine toizen paginua.

    • Vieljärven kibiembii kohtii on sovhouzu da iložembii Karjalan Kielen Kodi

      Mennyt nedälil Karjalan tazavallan piämiehen virguvellalližuos toimii Artur Parfenčikov pidi ruadomatkan Vieljärven kyläh. Enzimäzikse häi čökkelih Karjalan Kielen Kodih, kudamas käyndiä jäi aiga hyväh mieleh.

    • Karjalan Rahvahan Liitto šuau Venäjän presidentin tukie

      Kanšalais-yhteiskunnan kehittämiseh šuunnattujen Venäjän presidentin granttien myöntämiseštä vaštuaja komitietta on julkaissun granttien šuajien luvettelon. Voittajien joukošša on Karjalan Rahvahan Liitto, kumpani šuau miljonin rupl'ua Pualikka käteh, kyykkä kouluh -projektin toteuttamiseh.

Partn`ourat