Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2017

    • Terveh, lapsusaigu!

      Ei muga ammui Oma Mua -lehtes oli kirjutus Estounien Tartun-linnas da sen Kanzallizes muzeis. Nygöi kerrommo vie yhtes sigäläzes nähtävykses – Bobien muzeis.

    • Roikkah Siämärven randu uuzis tevoksis

      Petroglif 2017 -literatuurufestivuali piettih tänävuon Korzan kyläs. Korzu on vahnu karjalaine kylä, sie säilyi ei vaiku karjalazii taloloi, ga meijän ezi-ižien perindölöigi. Histourien da etnogruafien tutkijoi Korzan kylä rubei kiinnostamah 1930 luvul. Täs kodvan aigua ruadoi kuulužu akademiekku Rufin Gabe.

    • Merežy vies – kala ies

      Vieljärven Karjalan Kielen Kois piettih Priäžän rajonan suuruot kalaniekoin tiedokilvat mennyt pyhänpiän. Sada kymmen kyzymysty oli varustuksis karjalazih kalastajih niškoi. Pienen Jyrgil-kyläzen joukko piäzi enzimäzekse. Heijän peräh puututtih Vieljärvi, Kinelahti da Nuožarvi.

    • Karjalan kielen korgiet reitingat

      Sygyzyn tulduu Petroskoin valdivonyliopisto avuau omat veriät uuzile opastujile. Tänävuon kanzallizien kielien, enimyölleh karjalan kielen opastumizeh on nossuh ylen suuri kiinnostus.

    • Uuvvet voitot, uuši kokemuš

      VII kanšainväliset Gorodki-pelin muajilmankilpailut piettih Šakšan Karlsruhešša 2.–6. elokuuta. Kalevalan kyykänpeluaja Žanna Tikkanen voitti kilpailuissa kulta- ta pronššimitalit.

    • Uinonnuzien kylien uuzi elaigu

      Kondupohjan piiris on äijy nähtävysty, čomua kohtua da kyliä. Hirvaksen tulimägilöin parkas 20. elokuudu enzimästy kerdua piettih Uinonnuzien kylien festivuali, kuduan aigua sai tuttavuo muinazien karjalazien kylien histourieh da nygyaigazeh elaigah.

    • Erähän pihan histourii

      Tiijättögo työ, kus Petroskois oli Solomenskaja, Žukovskaja, Zinovjevan, Šotmanan piha? Voi olla, ku etto tiija, ga astutto tädä pihua myöte, konzu kävyttö “Periodikah” suamah karjalankielisty lugemistu. Se on nygöine Kuibiševan piha.

    • Segežan karjalazet kehityksen puoles

      Jällel on kaksi vuottu ruaduo Segežan da Petroskoin linnoin virguniekoinke. Saimmo väliaigazen tuloksen. Mittuman?

    • Marja-Makovei Vuonnisešša

      Marja-Makovei -kyläpruasniekan pitämini Vienan Karjalan vanhašša runokyläššä Vuonnisešša on tullun jokavuotisekši perintehekši. Tavallah šitä pietäh elokuun toisena pyhänäpiänä.

    • Tämä muisto on šiun ta miun

      Tänä vuotena täyty 80 vuotta Šuuren terrorin alušta. Tuon muistopäivän yhteyveššä Karjalan Krasni Bor- ta Sandarmoh-mečiköissä 4. ta 5. elokuuta piettih šurutilaisukšie, kumpaset oli omissettu Stalinin vainoajan uhrijen muissolla.

    • Ilonnu on kägöi mečäs, pieni lapsi perehes

      Karjalan Kielen Kois Vieljärvel mennyön nedälin lopul piettih kielipezäperehleiri. Se ei olluh suuri luguloi myöte, ga pädevy da mielehpainui karjalan kielen kohtah.

    • Anna lennetäh runot-linduzet

      Veškelyksen kyläs piettih erähänkerdaine Anna lennetäh runot-linduzet Siämärven piäl -festivuali.

    • Syväindy lämmittäi päčči

      Konzu enzi kerran näin “Paras kohtu” kilvan ilmoituksen, jäi moine mielikuva, ku se on päččih niškoi. Vikse sanat “Oman muan lämmiä et vaihta nimih” kuvazel smutittih.

    • Vladimir Brendojevan mustokse

      Syvyskuun 6. päivy on Vladimir Brendojevan mustopäivy. Häi uskoi Karjalah, uskoi karjalan kieleh, häi uskoi nuorih karjalazih.

    • Oravakoiran kera karjalaisešša mečäššä

      Karjalan mečäštäjät aina šuurella innolla vuotetah šyyšmečäššyškautta. Šitä ennein, koko kešän ajan, hyö valmissetah tarvittavie vehkehie ta vuotetah mečäššyškauven avautumista šyväimen värissen.

    • Sada tuhattu kuvua Karjalan elaijas

      Syvyskuun 1. päivänny Karjalan kanzallizes arhiivas piettih Karjalan tundietun fotokuvuajan P’otr Bezzubenkon 100-vuozipäiväkse omistettu ozuttelu.

    • Aleksandr Jeremejev – karjalazil oma da tuttu

      Ken häi on – Karjalan ruadivon da TV:n piälimäine mies? Onnuako kaikin karjalazet kuultih tämän miehen iändy ruadivos da TV:s, monet tutah händy jo ammui, erähile häi on ihan tundematoi, toizile – omamualaine mužikku. Aleksandr Jeremejev – oman rahvahan puolistai, karjalazii taboi noudai, šuutkakas mies.

    • Anuksen runomual

      Seiččemestostu karjalazen literatuuran Täs synnyinrannan minun algu -festivuali piettih tänävuon Anuksen mual Alavozen kyläs. Enzimäzen livvin kielel kirjuttajan Vladimir Brendojevan mustole omistetus pruazniekas “Ozua ečiin – minun oza täs vai”, kuduan yhtes varustettih Anuksen rahvahan kirjaston ruadajat, Alavozen kul’tuurutaloin ruadajat da muaman kielen suvaiččijat ristittyöt, oli ylen suuri da moniluaduine ohjelmu. Kučutut gost’at suadih voindat tiijustua vie yhten karjalazen hierun juurih, histourieh, perindölöih nähte.

    • Oman kylän kaunehuš kuuluu runoissa

      Karjalašša on äijän kylie ta näissä kylissä eläy monta miellyttävyä ihmistä. Tällä kertua mie tuttavuššuin Valentina Kuz’minan kera. Hiän eläy Mujejärven piirin Kiimaisjärveššä.

    • Kulttuurikehitykšen keškuš on valmis

      Koštamukšešša avattih Monikäyttöni kulttuurikeškuš.

    • Lomamatku viikingoin muale

      Norviegii on Jevroupan pohjazin mua, sen yhtes čuras ollah Suomi, Ruočči da Ven’a, toizes – vaigu vezi: Pohjaine meri da Atlantine valdumeri, Barentsevon meri da Jiävaldumeri. Tazastu muadu ei ole äijiä, enimyölleh ollah mäit da vuarat, rannikoil – čomat niemet da fjordat. Kaikkiedah sie eläy läs 4,8 miljounua eri murdehil pagizijua ristikanzua. Myö tunnemmo Norviegiedu viikingoin muannu, paganallizes uskos olijat merimiehet puaksuh käydih Ven’al torrun libo toranke. Sen ližäkse täs Pohjazes muas saneltih saagoi, muinazii kerdomuksii tundiettulois rahvahis da muan histouries. Tänäpäi Norviegies eletäh muailman parahat hiihtäjät, kuduat suahah vägitukun medalii talvikižois. Norviegii tahtou olla iččenäzenny, sendäh ei kuulu Jevroupan liittoh da sie ollah oman dengat – kroonat.

    • Valličukset pietty – tulokset tietäs

      Keskimiäräzen karjalazen kylän mieron käyndy valličuksih liijan aktiivizekse et sano, hozi tuloksii myöte vieljärveläzet ei olla kaikis passiivizimat Karjalas. Karjalan tazavallan piämiesty valliččemah kävyi 40,25 % kogo Vieljärven valličendupunktah kuulujua. Kaikkiedah iänestäjiä luvettelon mugah täs paikkukunnas on 964 hengie.

    • Hiitolanjogi – Suomen luonnonhelmi

      Tänävuon 26. elokuudu luonnonvardoičendupäivänny Suomes enzimästy kerdua nostettih liput Suomen luondole. Luondopäivien hantuzis Suomen luonnonvardoičenduliiton Suvi-Karjalan piirijärjestö pidi suuren kanzoinvälizen Hiitolanjogiškolasopastujien tapahtuman, kuduas oli lastu Suomes da Ven’alpäi.

    • Lapšilla Karjalašša eläjistä

      Petroskoin 2. koulu otti vaštah kanšalaisjärještöjen aktivistija

    • Eläkkäh oma piiri!

      Kalevalalaiset juhlittih piirin 90-vuotispäivyäh.

Partn`ourat