Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2017

    • Kollasjovel Kolatselläl

      Karjalastu Kolatsellän kyliä on lykystännyh hyvin. Se ei ole juaman bokas, vai on sijoitunnuh federuallizen Sordavala-nimizen tien varrel. Tiedy jälgivuozin on monis kohtis oijendettu, sidä alalleh pietäh hyväs kunnos, sendähgi matkua Kolatselläle Petroskoilpäi on vai kaksi čuassuu. Kolatselgy seizou Kollahanjoven da Tulomjärven rannoil. Agjas agjassah on matkua.

    • Vieljärven tytöt opastutah robotiekkah

      Mennyt vuvven kezäs algajen Karjalan Kielen Kois on pietty lyhykkäzii kursoi rubriekan “Robotiekkua da ohjelmoindua 9-99 vuodehizile” al. Urokoi on olluh kahtennutostu päivänny kolme čuassuu kerrallah da niilöil kävyi viizitostu 9-14 vuvven igähisty opastujua – puolikse tyttölöi da brihaččuloi

    • Hökän talon kohtalo

      Pieni ta ulkonävöltäh tavallini vanha karjalaini talo Venehjärven rannalla. Šemmosie šuau nähä karjalaisissa kylissä. Šiitä, mimmoni kohtalo tällä talolla oli, šain tietyä, kun kävin matoilla Venehjärveh.

    • Pul'u-pul'u, heposeni!

      Heposenpäivä piettih Onegarannan piirin Derev'annoje-kyläššä.

    • Valkiekošen vesivoimalojen rakentamini jatkuu

      Kemin piirin vesivoimaloilla on ašetettu enšimmäini laittehisto.

    • Kolatsellän lähiymbäristön nimet

      Mennyt kerran sellitimmö Kolatsellän kylän nimie. Nygöi otammo paginale lähikylien nimet.

    • Opastuo kieleh komiksoin vuoh

      Kieldy vois opastuo ei vaigu pagizemal da lugemal, a komiksoin piirustamalgi. Moizel deviizal 23.-24. syvyskuudu Karjalan Kielen Kois piettih komiksoin piirustamizen kursat.

    • Paustovskin kirjojen luvettuja šivuja

      Konstantin Paustovskin nimi on hyvin tuttu Venäjän eläjillä alkeiskoululaisista alkuan. Ta kait vähä ken kouluskammin jälkeh jatkau hänen tuotannon tutkimista.

    • Teatteribuumi Petroskoin keškuštašša

      Petroskoin Maksi -kauppakeškukšen kävijät šuatih šeurata aivan mukavan teatteriesitykšen kauppakeškukšen tiloissa 16. šyyškuuta.

    • Karjalan piämieš aštu virkah

      Karjalan tašavallan piämiehen Artur Parfenčikovin virkahaštujaistilaisuš piettih KT:n Kanšallisešša kirjaštošša 25. šyyškuuta.

    • Taudiloin nimet CD-diskannu

      Ei ammui Petroskoin valdivonyliopiston julguamos piäzi ilmoih Tatjana Paškovan Kanzallizii taudinimityksii karjalan kieles -monogruafii.

    • Helpo ruado

      Suomes päivänvalgien nägi Seinäkomiksoin luajindaopas -kniigaine karjalan kielel.

    • Teatterin juhlakautena tarjolla pohatta ohjelma

      Karjalan Kanšallini teatteri juhliu tänä vuotena 85-vuotispäivyäh. Piäjuhlatapahtumat pietäh 13.–14. šajekuuta. Karjalan Kanšallisen teatterin johtokunta kerto mitä mukavua teatteri on valmistan kaččojillah 85-vuotispäiväh merkeissä.

    • Uuvvet projektit šynnytäh kulttuuriforumiloissa

      Piiterin venäläis-šuomelaisen kulttuuriforumin ošallistujat ollah varmoja, jotta kulttuurin ta taitehen toimijien tehtävä on rakentua rajan yli ymmärrykšen šilta, kumpasen politiikka on tuhonnun.

    • Ei oppi harteita paina

      Uuši opaššušvuosi alko karjalan kielen kurššiloilla

    • Luondo, sinun vuoh elän

      Karjalan Taidomuzeis avavui Karjalan kuulužan taidoilijan Boris Pomortsevan 85-vuozipäiväle omistettu ozuttelu. Boris Pomortsev on rodivunnuh Sahalinan suarel Oha-linnah. Irkutskan Voinuaviatsien opiston loppiettuu mies työnnettih sluužimah Karjalah, Besovets-garnizonah. Silloi häi enzimäzen kerran polgi askelen Karjalan muale da lujah mieldyi sih.

    • Karjalan kieli puutui “Ruskieh kniigah”

      Tänävuon UNESCO uvvisti “Häviemizilleh olijoin kielien muailman atlasan”. Tämä atlassu on tundiettugi häviejöin kielien “Ruskiennu kniigannu”. Tänäpäi kniigas on 2,5 tuhattu vähäluguzien rahvahien kieldy, enämbi 130 nämmis rahvahis eläy Ven’al. Häviejöin kielien joukkoh liženi nelli, kudamii paistah Karjalas: karjalan kielen livvin, varzinkarjalan da lyydin murdehet da vepsän kieli. UNESCOn ekspertoin mugah, suurembas varavos ollah Karjalan kielen lyydin murreh da vepsän kieli.

    • Paanajärven kanzallizen puuston nimet

      Paikannimistö on pohjatoi uarrehkaivo, kus myö ammuldammo tieduo meijän kodirannan ennevahnallizes elokses. Täl kerdua opimmo sellittiä, kui on roittu Paanajärven kanzallizen puuston erähät paikannimet.

    • Uskuo pidäy hyväh

      Komiksoin piirustamizen kursiloile, kudamii piettih syvyskuus Karjalan Kielen Kois, kerdyi äijy hyviä, jo ammui tuttavua ristittyy. Ylen äijäl miellytettih minuu inehmizet Anuksen piirin Alavozen kylän. Sanotah, ku silmät ollah ristikanzan hengen kuvastai zirkalo, a nämmien alavozelazien inehmizien silmät ollah čomat, puhtahat. Voinan aigua da kerran sen jälles rodivunnuot lapset ollah ruavonsuvaiččijat, rohkiet, pehmeisydämellizet...

    • Ei kalua šelin keitetä

      Kunnon kalarokan keittämini ei ollun helppo asie. Eikä šuotta rahvaš šanottih, jotta ”Istuon kylyö ei lämmitetä eikä šelin kalua keitetä.”

    • Karjalan da suomen kieldy Segežas

      Segezas ruvettih opastamah karjalan da suomen kieldy

    • Nellisadua vuottu Tverin mual

      Nellisadua vuottu tagaperin karjalazien elaijas rodih suuri muutos. Suuret joukot karjalastu lähtiettih pagoh Tverin muale. Midäbo pakotti rahvastu lähtemäh omil eloitettuloil mualoilpäi?

    • Viizikymmen vuottu vepsälästy kul’tuurua säilyttämäs

      Täl sygyzyl ligakuul Vepsän etnogruaffine muzei pidäy omassah vuozipäivän. Juuri 50 vuottu tagaperin Šoutjärven eläi R’urik Lonin avai ozuttelun vepsäläzih nähte kirjastos, kudai oli vahnas papin talois. Kirjaston kahtes pertis oli veššilöi, kudamii R’urik Petrovič keräi vepsäläzil. Enne kaikkie kaikkii nämmii vešsilöi R’urik Lonin tahtoi ozuttua Šoutjärven školan opastujile. Sie lähäl oli souhozan taloi, kunne huondeksel tuodih maiduo. Lapset tuldih ottamah maiduo, dai yhtel tiel juoksendeltih muzeih. Nygöi net lapset ollah jo 60-65-vuodehizet naizet da miehet, i hyö hyvin mustetah sen aijan da sanotah, ku enzimäine muzei oli kaikis parahin.

    • Jovensuu vastai kiändäjii

      Kiännä-projektu jatkuu. Täl kerdua karjalan kielen kiännösseminuarale Jovensuun Päivännouzu-yliopistoh kerdyi Karjalan TV:n da raadivon, Oma Mua- da Kodima-lehtien toimittajua, Petroskoin valdivonyliopiston opastujua, kirjuttajua da kieliaktivistua mollembil puolil rajua.

    • Vienalaisilla järješšettih enšiapukuršši Kuhmošša

      Uhtua-Seura ry yheššä Kuhmon SPR:n kera järješšettih 30. šyyškuuta enšiapukurššin Vienan Karjalašta tulluolla aikuhisryhmällä. Kurššin aikana kouluttajien Päivi Pohjolan ta Jouni Haverisen joholla käytih läpi SPR:n enšiapukoulutušohjelmie monipuolisešti ta käytännön harjoitteijen avulla.

Partn`ourat