Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2017

    • Minä uskon, kai roihes hyvin!

      Terveh teile, hyvät rahvas! Nämmil sanoil minä panin alguh oman Karjalaine bes’odu -pruazniekan. Minä olen Irina Palatina, elän Anuksen piirin Alavozen kyläs. Minä suvaičen omua kodoilua, arvostan oman muan čomuttu. Minul on mieldy myö meijän armas livvin kieli, žiäli on vai, ku iče en voi vie putilleh paista, vai jatkan opastundua.

    • Ivangorodaspäi Estounieh

      Tänä kezän myö lähtimmö huogavumah Estounieh da kaččomah sen nähtävyksii. Ajoimmo myö sinne mašinal Piiterin kautti. Ven’an da Estounien valdivolline raja on Narova-jovel, Ivangorodas. Sinnegi azetuimmo enzimäi.

    • Anuksen muan pajattai

      Anuksen muuzikkuškolan tilois piettih Karjalan da Ven’an kul’tuurualan kunnivoitun ruadajan, Anuksen rahvahan horan endizen johtajan Zoja Aution mustelenduildu. Kylmykuun 19. päivänny Zoja Dmitrijevna olis täyttänyh 80 vuottu.

    • Kekri on aika kertuo vuuvven tulokšista

      Piäjärven Vienan Virta -šeura jo toista kertua järještäy vanhua Kekrin pruasniekkua.

    • Kauppa ilman pakkaušta

      Nyt monešša länšimuašša avatah kauppoja, missä tavarua myyvväh ilmain pakkaušta. Tämmöset kauppat ollah hyövylliset monešta šyyštä.

    • Voinuhistourien peittožuot

      Suuri ižänmualline voinu oli kauhei aigu meijän muale, Karjalalegi. Täh aigassah se musto eläy rahvahan sydämis. Jogahizel ristikanzal, kudai eli sil aigua, on oma histourii, oma mieli mennyzih tapahtumih nähte. On midä sanuo karjalazilgi. Eräs moizes karjalazis on Iivan Sergejev, kudai tänävuon täyttäs 90 vuottu. Omas Zagovor generalov (Generualoin peittoliitto) -kniigas mies kerdoi, midä tapahtui Karjalas voinan aigua da mittuzeh hädäh odva vai ei puututtu Karjalan eläjät.

    • Dovarišan terväh kavotat, ga uuttu hätken ečit

      Čičiliušku-rahvahalline tyttiteatru ezitti uvven ven’ankielizen spektaklin “Ne uletai, Aiko!”

    • Miihkali Arhippazen mustopačastu kukitetah Jovensuul

      Kukkien panendua da paginoi piendiä mintahto musteltavan čottah suomelazet sanotah kukituksekse. Kukittajakse sanotah ristikanzua, kudamale on annettu česti pidiä sanat kaikkien ies da azettua kukat mustelendukohtah.

    • Kielen ekolougii. Mi se on?

      Mennyt piätteniččän, 1. talvikuudu, Karjalan opastuksen kehityksen instituutas piettih vuoronmugaine tazavallan konferensii “Suomelas-ugrilazien kielien da kul’tuuroin ekolougii: opastumizen rouli rahvahien kul’tuuran da kielitiijollizen ičentunnon säilyttämizes.

    • Lahjat on juattu!

      Vie ligakuun allus Oma Mua -lehti ilmoitti arbajazet tiluajien keskes. Arbajazih yhtymizekse pidi työndiä libo tuvva tilavuskuitit lehten toimitukseh kylmykuun 30. päivässäh. Arbajazis oli viizi hyviä Suomespäi tuoduu lahjua Uvvekse Vuottu da Rastavakse.

    • Kosalma – kylä vahnal vezitiel

      Kosalma on ylen čoma karjalaine kylä kolmenkymmenen kilometrin piäs Petroskois pohjazehpäi. Kyläh Petroskoin linnaspäi mašinal piäzet puoles čuasus. Kahten järven – Kendjärven da Ukšjärven välizel kannaksel olii kylä on houkutelluh turistoi, taidokuvailijoi, kirjuttajii.

    • Amerikas on oma Kalevala

      Sen tiijustimmo Amerikkah käynnyön meijän kolleegan Tatjana Berdaševan kauti.

    • Kiirehtäkkiä suamah karjalazii uudizii!

      Tavan mugah Uuttu Vuottu vaste “Oman Muan” toimitus varustau midätahto karjalastu uudistu, lahjakse pädijiä ainavoluadustu.

    • Ville Haapasalo sai uvven “pipon”

      Villen pipot -kilbu ilmoitettih oraskuus. Se on omistettu Suomen iččenäžyön 100-vuozipäiväle da Karjalan tazavallan Kanzallizen teatran 85-vuozipäiväle. Kilvan alguhpanijoinnu ollah Karjal-Suomi -seuru, Kanzalline teatru da Suomi-Ven’a -seuru.

    • TalviUkon arbaituksii

      Tavan mugah Karjalan Kanzalline muzei valmisti pruazniekkuozuttelun Uuttu Vuottu vaste. Mulloi ozuttelu oli omistettu Pakkazele, a tänävuon – TalviUkole.

    • Keppo viuhkuau, mieli lendäy

      Keppikävelyn moudu levii jo loittoizih Karjalan kylihgi. Vuozi vuottu näet enämbi rahvastu savakkoin kel astumas. Enimytteh net ollah naizet. Tavan mugah keppikävelijöi näit talvel, harvembah kezäl. Yhtelläh astundu muga parandau astujien mieldy, ku puaksuh hyö ei ni ajatella sidä, astutahgo oigieh, nevvoloin mugah. Liikundu pihal da vie joukolleh muitegi pidäy naizii parembas kunnos migu liikkumattomannu olles. Pangua merkil: ku tahtonetto suaja tuloksen, pidäy noudua siändölöi.

    • Koiru: vardoiččii da uskottavu

      Vuozi 2018 Päivännouzun goroskopan mugah on Koiran vuozi. Tämä goroskoppu kuvailou niilöi, ket rodivuttih Koiran vuvvennu.

    • Karjala: lumi ta šukšet

      Rahvahan viisahukšen mukah ”ei ole pahua šiätä, on pahat vuattiet”. Karjalaini talvi jatkuu toičči puolivuotta. Ta vaikka viime vuosina ei ollun kovie pakkasie, ka lunta še on antan riittäväšti. Šukšet Karjalašša on oltu käytetympie veššoja talvella kuin männyönä aikana šamoin ni nykypäivinä.

    • Kotimualla, yštävien piirissä…

      Kalevalan kulttuuritalošša piettih tapuamini Karjalan Kanšallisen teatterin artistojen Šanteri ta Julija Kuikan kera. Molompien artistojen juuret ollah Kalevalašša.

    • Kulttuurikylän tapahtumapohatta vuosi

      Šuomelais-ugrilaini kulttuurikylä -projektin piättöjuhla piettih Vuokkiniemeššä.

    • “Un’altra donna” rodih karjalakse suun muutoksekse

      Karjalan Kielen Kodi on luadinuh ravien uudizen Uvvekse Vuottu. Kägöi-nimine disku tundiettuloin estruadupajoloinke nägi päivänvalgien Karjalan Sivistysseuran avul. Täs on toven omua maguu.

    • Vuvven laureatakse on sanottu 49 ristikanzua

      Vuvven 2017 laureatoin joukos ollah kaikile karjalazile tundietut inehmizet Tatjana Petrovna Boiko da Jekaterina Pavlovna Jefremova.

    • Myö suvaičemmo jiäkur’oidu

      Erähänny kylmykuun pyhäpäivänny Vieljärves piettih Suvaičen muamua, tuattua da jiäkur’oidu -festivuali Dobrii l’od (Hyväntahtoine jiä) -projektan hantuzis, kuduadu kannattau Timčenkon hyvyönluadiifondu.

    • Mieli pyrkiy Kiimasjärven kotirannoilla

      “Hyvä, kun Jumala antais vielä enši vuotena piäššä kaččomah Kiimasjärvie”, Anastasija Ivanovna Bobotina toivo. Anastasija Ivanovna Bobotina (o.š. Minina) eläy Petroskoissa, ka naisen juuret ollah Kiimasjärven kyläštä.

    • Uuši lapšiennäytelmä pruasniekakši

      Karjalan Kanšallini teatteri kuččuu pienie kaččojie starinamaiseh muajilmah.

Partn`ourat