Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Anuksen paginat

Anuksen paginois. // Kuva: Valentina Libertsova

Galina Fedulova da Tatjana Romanova saneltih, kuspäi da kui net tuodih Ven’an da Karjalan muale, kui valettih da čomendettih niilöi, mittumat helizijät kellot oldih kirikkölöis da heboloil kaglas, kunne vie net pättih. Ekruanal sai nähtä kuvii da kuulta, kui kellot da kellozet pättih muuzikkah da pajoloih. Kuundelijat ristittyöt ylen äijäl kiitettih viizahii da äijän tiedäjii naizii: kirjastos ruadajat inehmizet ainos löytäh midägi mieldykiinnittäjiä.

Jo kuudu enne sidä piduo kirjaston lugijat mielihyväl kačottih kellozien ozutteluu, kuduah pandih alavozelazen Nina Ivanovna Tennen kerättylöi da ruokos piettävii kellozii. Häi on kerännyh enämbän 200 kaikenjyttymiä kellostu: kuduatgo lahjoitettih, erähät naine osti iče. Kaikis suurin on kuulužu Valdaispäi tuodu, sen toi Ninale vävy. Kelluo on mondu luaduu: žiivatoin čomazienke, linnoin nimien da kuvazienke, loittos eläjien kanzoin azuttuu. Kui sanoi iče naine keriändy algavui vie silloi, konzu häi ruadoi alguškolas (nygöi häi on jo eläkkehel), konzu rubei käyttämäh niidy urokoil lapsien vagavuttamizekse, a sit andamah lahjakse yhtesruadajile – mugai meni maguh. Kirjaston ruadajat lahjoitettih Nina Ivanovnale vie eräs čoma hrustalis luajittu helevy kelloine kukkizenke.

Vera Mihailovna Larionova, kuduan kauti tiijustettih täh keräilemäh niškoi dai suadih menetiijämi kaikenjyttysty kinuo Anuksen piirin rahvahah niškoi, sai uvven diskan kinonke, kudai on painettu mennyön vuvven lopus Anuksen karjalazet -liiton väil.

Vie yksi anukselaine naine – L’udmila Jermolajeva – sai Rastavan lahjakse uvven suuren Karjal-ven’an sanakniigan, sentäh ku lujah on tartunuh karjalan kieleh, lugemizeh, tutkimuksih, tiedäy äijän karjalastu tansii da kižua, joga kerdua vastavuksis da illaččulois opastau midägi mieldykiinnittäjiä. Täl kerdua naizet vesseläh juoksendeltih “hiilavien hiilienke” samvuarah niškoi – se oli tavalline karjalaine Rastavan kiža.

Paistih enimytteh ven’akse, a sit punaldimmo liygih, ku koskiimmokseh kelloloin keskes karjalazih ruuttih. Galina Mihailovna ozutti, kui erähis tiedo- da opastuskniigois ozutetah karjalan rahvahallizii sobii köyhänny da pahannu, kielastellah opastujii. Anukselazet kiitettih Margarita Kemppazen master-kluassoi, kudamis häi kebjieh sanelou karjalazis ruutis da šuorittau omin käzin azuttuloih ruuttih eri-igäzii naizii. Pidoh tulluot piätettih, ku tuliekse Karjalan tazavallan päiväkse, kudai tänävuon pietäh Anukses, jogahizel pidäs ommelta karjalazet sovat da panna net piäle  “suurilgi herroil”, lapsil, myöjil, kaččojil, auttajil dai toizil. Aigua sih vie täydyy.

Siä da dorogat Rastavan päivin ei ylen äijäl potakoittu lähtemäh lämmis kodihuonuksispäi, ga yksisama rahvastu kirjastoh kerävyi kuda-kui dai ei niken pahelzunnuh tulduu – vastavukses oldih lämmät da pehmeisydämellizet välit. Passibo illačun pidäjile da paginkanzoile. Hyviä Uuttu Vuottu da Rastavua kaikile!

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat