Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Anuksen liygiläzien elaijat, nagrot da huolet

Pruazniekkah Alavozen kul’tuurutaloin kirjastoh kerdyi äijy rahvastu. // Kuva: Valentina Libertsova.

A vigua sih kerävyndäh oli kolme. Enzimäzikse, piettih kaksikuuhizien karjalan kielen kursiloin salbajazet da yhtehvedo. Toizekse, Alavozen taigin -teatru ozutti uvven spektaklin “Kui starikku akkua möi”. A se ihan hyvin yhtyi Nagropäiväh, kuduadu pietäh 1. sulakuudu.

Kul’tuurutaloin vilut huonukset, kudamis velgoin täh jo loppiettih lämmitys, kai hengästyttih Anus-joven piäl läpettäjäl päiväzel da avavunnuzil ristittyzien sydämil, pajoloil, hyvil sanoil, šuutkakkahil paginoil muamankielel, ennevahnazil tansiloil da kižoil.

Karjalan kielen kursiloil opastui viizitostu hengie, enimytteh keski-igästy, kudamil muamankieli vähäzel oli unohtunnuh, ken maltetah paista, ga ei malteta lugie dai net, kel kois jo ammui heitettih omal kielel pagizendu. Sit erähil oli jygiettävy, ga yksisama rahvas oldih hyväs mieles, ku opastuttih lugemah, vähäzel pagizemah da kirjuttamah. Kursiloin ohjuaju da opastai Ol’ga Limarenko jogahizele varusti čomat da pädevät lahjat: Oma Mua- da Karjalan Sanomat -lehtet, kalenduarazet da kniigansivunmerkit Periodika-julguamos painetut. Net annettih Marina Tolstih da Ol’ga Smotrova, da minä mennyt kerran kodih ajeltes suatoin net Ol’ga Limarenkole. Jo ammui vihjain, ku pienet čomazet muamankielen sanoinke ylen äijäl ihaškoitetah rahvahii...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat