Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kuujärven lyydiläisien vešat

Tytöt Kuujärveššä // Kuva: Uljana Tikkanen

Kuujärven kylä šijoutuu Karjalan ta Leningradin aloven rajan lähellä. Täššä kyläššä ammuisista ajoista on eletty lyydiläiset. Nyt niitä on vähän, kuitenki lyydiläisien kulttuurie yritetäh šäilyttyä. Nyt Kuujärveššä eläy 377 henkie. Kyläššä on koulu, šiinä on yhekšän luokkua. Koulušša opaštuu vain 38 lašta ta ruatau 12 opaštajua.

Eryähänä kevätloman päivänä Kuujärven lapšet kuitenki lähettih kouluh. Šielä piettih kotišeutukonferenšši. Kuujärveh tultih kylän ta lyydiläidien yštävät Kentjärveštä ta Petroskoista. Kentjärven koulun tytöt kerrottih omašta kyläštä. Kertomuš oli lyhyt, vain lyydiläismurtehella. Kentjärveššä šitä opaštuu kaksitoista koululaista. Kielen opaštaja Natalja Kruglova kerto, jotta opaštumini olis helpompi, jos olisi enemmän oppikirjoja. Šamoin kyläššä halutah järještyä kurššit aikuhisilla.

– Jo kolme vuotta olen opaštan lyydiläismurrehta Kentjärveššä, tuntija on kolme kertua netälissä. Paičči tavallisie oppituntija, myö lapšien kera tutuššumma omah šeutuh, järješšämmä oppiretkija paikallisih nähtävykših,  Natalja šelitti.

Kuujärven koululaiset niise esiteltih omie tutkimukšie. Teemat oltih erilaisie: kylän katujen nimet, luonto ta šen šuojelu, mattojen kutomini ta talkkunan luatimini. Kaikki teemat on otettu elämäštä. Kylän ämmöt vielä tiijetäh, mitein luatie talkkunua ta joka pirtissä še löytyy, vierahieki kostitetah meštulla.

– Meijän koululaiset ošallissutah tutkimuštoimintah, šiinä meitä autetah lyydiläiskeškukšen ruatajat. Šuurin oša tutkimušprojektiloista on meijän kylän istorijašta. Lapšet kerätäh tietoja ta käytetäh niitä omašša ruavošša, Kuujärven kyläkoulun johtaja Jelena Kuksova kerto.

Hiän lisäsi šamoin, jotta Kuujärven koululla on jo 117 vuotta, še on erikoini, šentäh kun šijautuu loittona piirin keškukšešta. Kaheštatoista opaštajašta jokahini voit opaštua muutamie oppituntija ta eryähät harjotellah lapšien kera kerhoissa.

Pitoh ošallissuttih Petroskoin Vesläžed-joukon lapšet. Hyö näytettih kylän lapšilla omie taitoja. Tämä ryhmä kanšanmusiikintutkijan Irina Semakovan avulla tutuššuttau lyydiläisien kulttuurih. Konferenššin jälkeh oli järješšetty perintehellini illačču. Kuujärven kulttuurih vaikutti venäläini kulttuuri, kun kylä on Leningradin alovehen lähellä. Šentäh laulut ta častuškat ollah venäjän kielellä. Kuujärveššä ennein oli šuuri ta tunnettu Pitkrandaine-lauluryhmä, šen laulajista jäi eloh vain muutama ihmini. Kuni hyö ollah elošša voit vielä šiirtyä perinehtä nuorilla.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat