Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kuujärven šeuvun istorijan šäilyttäjät

Kylän Koulukavun alušša šeisojat vanhat talot. // Kuva: Uljana Tikkanen

Kylän vanhemmat talot oli rakennettu vielä XIX vuosišuan lopušša ta ne šeisotah lähellä šitä paikkua, missä Kir´ga-joki virtuau Pitkäjärveštä. Ennein 1905 vuotta näillä paikoin oli eri kylä ta šen nimi oli Jovenšuu. Monta vuotta takaperin tällä šeuvulla oli yli kymmentä šemmoista pientä karjalaista kylyä, mit vuosi vuuvvelta kašvettih ta myöhemmin liityttih yhteh šuureh kyläh. Näin ilmešty šuuri Kuujärven kylä. Karjalaiset kučutah kylyä Kuujärvekši, šen lisäkši kylällä on vielä kakši venäjänkielistä nimie – Lojanitsi ta Mihailovskoje. Niistä kertou Kuujärven koulun opaštaja, kotišeutukerhon johtaja Olga Kiprušova:

– Kuujärvi-nimen kylä šai Kuujärveštä, mi on itäpuolella kyläštä. Šamoin kylällä on Lojanitsi-nimi. Še tuli Lojanka-joven nimeštä. Nyt jovella, kumpani virtuau kylän lähellä on nellä nimie. Joki yhistäy muutaman järven ta jokahisella eri järvien välillä virtuajalla jovenošalla on oma nimi, ennein tuolla jovella oli ykis nimi. Mihailovskoje oli ennein eryähän pienen kylän nimi. Kyläššä oli kirikkö ta kalmismua. Kun kaikki kylät liityttih yhteh šuureh kyläh, šillä annettih juuri tämä nimi.

Kuujärvi on pieni kylä, šiinä on vain kahekšan katuo. Vanhemmat ollah rannalla ta mäjellä olijat kavut. Kun rakennettih koulu ta šiih kulkija tie, niin šitä ruvettih kuččumah koulukavukši. Nyt kyläkoulu on toisella kavulla, vain vanhan kavun nimi on šäilyn. Koulunkatu alkau järven rannalla, kun aššut šitä myöten, šuat nähä kylän merkittävie paikkoja: järven, koulun, kirikön. Tämän kavun lopušša on lyydiläini keškuš. Ennein täššä talošša oli šeimi ta nyt šuurien kyläpruasniekkojen aikana keškukšešša otetah vaštah kylän vierahie. Šamoin še on Lüüdin vezaažed -nimisen kanšalaisjärještön talo. Šen neuvošton jäšenet Raisa Kopaneva ta Nadežda Koval’čuk monta vuotta takaperin ruvettih keryämäh tietoja omašta kyläštä ta kylän šuvuista. Ruavon aikana hyö käytih Aunukšen ta Karjalan Kanšallisešša arhiivoissa. Niistä naiset löyvettih šemmosie valokuvie, kumpasie ei löytyn perehien kuva-arhiivoista.

– Meilä on yksitoista kanšijuo. Joka kanšijošša on tietoja eryähäštä meijän šeuvun kyläštä. Kun avuatta minnih kanšijon, niin enšin työ niättä paikan nykyaikasie valokuvie, šiitä on kylän vanhoja valokuvie, eryähät niistä on luajittu ennein šotua. Valokuvien jälkeh on muisselmie ta tietoja kylän šuvuista. Meilä on šamoin kerätty kakši kanšijuo šovan ošallistujista. Yheššä on niijen šotilahien valokuvie, ket jiätih eloh ta myöššyttih kotih. Toisešša on šovašša kuatunuijen valokuvie. Tämä ainehistojen keryämistyö jatkuu ta myö aina šuamma lisyä tietuo, Lüüdin vezaažed - kanšalaisjärještön neuvošton jäšen Nadežda Koval’čuk kerto.

Kaikki ruavot naiset luajitah vapuaehtosešti ta šanotah šuuret passipot kaikilla vanhukšilla ta kyläläisillä, ket autetah heitä. Juuri heijän avulla on kerätty melko šuuri arhiiva, šamanvertaista ei joka kyläštä löyvy. Tämä ruato auttau koululaisieki, kumpaset halutah tiijuštua kotišeuvušta ta naiset pyritetäh rahvašta tuuvva lisyä valokuvie, tulla ta kertuo omašta šuvušta, kyläštä, pereheštä ta auttua kerätä Kuujärven kylän istorijua. Vaikka nyt monie kylie et enyä löyvä Karjalan kartašta, muisto niistä šäilyy Kuujärven lyydiläisien talošša.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat