Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Viktor Makarov: “Tunzin iččie lehtimiehenny vaiku matkois”

Viktor Grigorjevič Makarov kuuluu Ven’an lehtimiehien liittoh. Häi oli Karjalan monien lehtilöin da žurnualoin kirjuttajannu da Oma Mua -lehten eräs alguhpanijoi. // Kuva: Ol’ga Smotrova, “Oma Mua”

Karjalan kielialal ruadajat tietäh Viktor Makarovua tundietun kielentutkijan da kullan kallehen livvin murdehen sanakirjan luadijan Grigorii Makarovan poijannu. Ven’ankielizien lehtien toimittajat tundietah Makarovua hyvänny ruadodovarišannu, nerokkahannu lehtimiehenny – Viktor Grigorjevič kogo ruadoijän andoi lehtimiehen ruavole.

Viktor Makarov rodivui vuvvennu 1947 Kalininskoin alovehel Puasinkoin kyläh (nygöine Tverin aloveh) da lapsusaijas maltoi muamankieldy – tverinkarjalua. Hänen tuattah Grigorii Makarov oli rodužin Anuksen čupun Sammatuksen kyläspäi da pagizi livvikse. Loman aigua Sammatukses olles Viktor jo lapsennu rubei murdamah liygii omien keskes da lapsienke kižates. Kyzymykseh, kudai murdehis on omembi, Makarov sanoi – tverinkarjal da jatkoi paginua sil kielel.

 

Kui “Oma Mua” sai allun

– Viktor Grigorjevič, sanele “Omas Muas”. Kui se stuanivui da kedä ruadoi lehtes sih aigah?

– Lehten enzimäine noumeru piäzi ilmah Karjalan ruadokommuunan 70-vuozipäiväkse, 8. kezäkuudu vuvvennu 1990. Sih aigah oligi enzimäine Karjalazien kerähmö Anukses kolme päiviä. Oli räkkisiä, rahvastu tuli ylen äijy. Hyväksyttih rezol’utsii, piettih kiistanalazii paginoi, oli suuri karjalazien nouzu, mustelou mies. – Toine lehten noumeru piäzi ilmah vaste 1. syvyskuudu, kolmas – 7. kylmykyydu, nelläs vaste talvikuun allus. Minunke ruadoi kuvuaju Viktor Trošev, hänenke myö ajelimmo Karjalan tazavaldua myöte. Myöhembi ruadoh tuldih Vladimir Kettunen, Vera Hämäläinen, L’ubov’ Arefjeva da toizet. Konzu oli luajittu kogo Nevvostoliiton tilavuskatalougu, “Omua Muadu” tilattih kogo meijän muas – Kazahstuanas, Siberis, Omskas, enin vuitti lehtie meni Tverin Karjalah. Lehti maksoi viizi kopeikkua, painosmiäry oli 5 000 palua.

Suurii vaigevuksii lehten ilmah piästämizes ei olluh. Viktor Makarov hyvin tiezi toimittajan ruavon, maltoi ruadua painamonke. Jo paginan jälles, čuajustolan tagan Viktor Grigorjevič tovesti, ku karjalazil ei pidänys jagavuo da luadie yhtehizes karjalankielizes lehtes kahtu (livvikse da vienakse), se oli viäry askel.

 

Tuatto kaiken aijan oli ruavos

– Minun tuatto vähän eli, 54 vuottu. Konzu voinu zavodiihes, häi opastui Petroskoin yliopistos ven’an kielen laitoksel. Häi vähän saneli voinas, vaiku kaksi dieluo: Čolmužin kylän lähäl, konzu oldih suomelazien saldatoin vallan ual, magai astujes da nägi värikkähii uniloi. Toizen dielon sanoi moizen, ku kerran ammuttih keittäi saldatoin riävyn ies, a enne ammundua hänen jallois otettih iäre suappuat. Enämbiä ei sanelluh nimidä. Tiijän, händy kyzyttih kiändämäh suomespäi ven’akse, konzu meigäläzet pagizutettih vangičukseh otettuloi suomelazii. Voinan aigua tuattua piästettih opastumah Moskovah Ruskien armien ulgomualazien kielien voinuinstituuttah. Häi rubei opastumah anglien kieleh, a sit händy otettih toizen ozaston suomen kielen opastajakse. Voitonpäiviä tuatto vastai Moskovas. Häi yksi nelläs velles jäi eloh voinan jälgeh. Tuatan mollemban čikon ukotgi kavottih voinal, sanelou Viktor Grigorjevič. – Tuatan elokseh da ruadotaibaleheh nähte voibi lugie kniigas, kudai ei ammui piäzi ilmah Kielen, literatuuran da histourien instituutas. (Tatjana Boikon tutkimuskirjutus “G.N. Makarov karjalankielizen leksikogruafien alguhpanii” – toim.).

Voinan jälles Grigorii Makarov tuli järilleh Petroskoih da loppi yliopiston. Jällespäi ruadoi ven’an kielen opastajannu oman akan roindumual Tverin čupul da opastujienke paistes häi tutki tverinkarjalazen murdehen eričyksii. Vähästy myöhembä Makarov piäzi opastumah Moskovan Kieli-instituutan aspirantuurah. Vuvves 1955 Makarov rubei Kielen, literatuuran da histourien instituutan sekretarikse, myöhembi sai Kieliozaston vahnemban tiedomiehen virran. Vuvvennu 1971 Grigorii Nikolajevič algoi oman ruavon suuren karjalan kielen sanakirjan valmistamizekse.

– Minä olen ainavo vellis, kudai rodivui Tverin alovehel. Vahnembi velli rodivui Petroskois, sit minä Puasinkas da nuorembi velli Aleksei Petroskois. Petroskoih konzu tulimmo, minä rubein käymäh školah n:o 22 kolmandeh kluassah. Perehes pagizimmo karjalakse, muamo tuatanke paistih suomeksegi. Hyö mollembat oldih kiändäjinny VI Muailman nuorižon festivualis Moskovas vuvvennu 1957, sanelou Viktor Grigorjevič...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat