Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Nettitehnologijien aikoina ei šua unohtua painetušta šanašta

Tapuamisešša Artur Parfenčikov korošti kanšalliskielien lehtien toiminnan tärkeyven kielen ta kulttuurin šäilyttämiseššä. // Kuva: Olga Smotrova

Tapuamisešša käsiteltih kanšalliskielisen lehistön šäilyttämisen ta kehittämisen kyšymykšie. Pakinah piämiehen kera yhyttih Karjalan Kanšallisušpolitiikan ministeri Andrei Manin, Periodika-kuštantamon johtaja Aleksei Makarov, Karjalan Sanomat-, Carelia-, Kipinä-, Oma Mua- ta Kodima -lehtien etuštajat.

– Kanšalliskielet ta kulttuuri on tietenki Karjalan tašavallan rikkahuš ta še, mi luatiu Karjalan ainutluatusekši. Meijän on šäilytettävä tämä rikkahuš. Kanšalliskielini lehistö on juštih še pohja, kumpasella myö voimma šäilyttyä ta kehittyä kanšalliskielijä ta kulttuurie, Artur Parfenčikov korošti tervehtimispakinašša. – Huolimatta šiitä, jotta myö elemmä hurjua vauhtie kehittynyijen nettitehnologijien kautta, miušta on kuitenki tärkie, jotta ihmiset välillä kiännyttäis painettuh šanahki: painettuih kirjoih, lehtilöih, kumpasissa šäilyy oma aura ta voima.

Kuštantamon johtajan Aleksei Makarovin mieleštä ”Periodika” on kanšalliselta kannalta ainutluatuni laitoš, missä ruatah jokapäiväistä työtä kielen parissa:

– Meijän kuštantamo ei keškity yksistäh kanšalliskielisien lehtien painamiseh, šillä on luajemmat tehtävät, kumpaset liitytäh kielen šäilyttämiseh ta kehittämiseh, šivissykšeh šekä uuvven lukijapolven kašvattamiseh.  

Kanšalliskielisien toimitukšien etuštajat kerrottih piämiehellä omista lehtilöistä, toimituštyön piätehtävistä, šekä työprosessih liittyvistä proplemoista, kumpasista tärkein tällä hetkellä on nuorien pätövien asientuntijien puuteh.

Pakina koški šamoin muitaki teemoja: esimerkiksi lapšien kakšikielistä kašvatušta ta šuomen kielen oppiainehen liittämistä valtijotutkintoluvetteloh.

Šanakši pakinašša ilmeni, jotta Parfenčikovilla on melko šuuri šuomen kielen šanavarašto, vaikka iče Artur Olegovič totesi, jotta hiän ei ole opaštun šuomen kieltä. Oša šiitä šanavaraštošta on šäilyn hänen muississa vielä lapšušajoista, šilloin kun hiän äijän aikua vietti ukkoh huuttorilla Kirkkojovella (nyk. Pitkärannan piiri).

Karjalan kielen statussikyšymyš herätti melko šuuren keškuštelun. Tämä teema Parfenčikovilla on hyvin tuttu, vielä 1990-luvulla hiän ošallistu Aunukšešša piettyih neuvotteluih, missä šilloin mietittih karjalan kielen valtijollista statussie. 

– Tämä on oikein vaikie ta monimutkani kyšymyš. Henkilökohtasešti olen šen puolešta, jotta karjalan kieli šais valtijollisen statussin. Kuitenki šiinä kyšymykšeššä on šemmosie vaikeita kohtie (referendumi ta kielen latinalaini pohja), kumpasie ei voi ratkaissa nykysie valtijollisie lakija muuttamatta. Jatamma kuitenki työtä täššä šuunnašša ta yritämmä löytyä optimalisen ratkaisun.

Viime kešänä Karjalan Lakijenluajintakokoukšen kanšanetuštajat käsiteltih Perušlajin kohentamista šiinä kohašša, mi koškou referendumie. Kuitenki kohentamisprojekti ei oltu hyväkšytty. Lajin mukah tämän kyšymykšen käsittelyh voit myöštyö vašta vuuvven piäštä.

Pivon lopušša kuštantamon johtaja lahjotti Artur Parfenčikovilla Periodikašša julkaistuja kirjauutukšie. Kuštantamon ruatajat toivotettih piämehellä mäneššyštä ta toivottih, jotta valtijoelimien ta yhteiskunnan yhteistyö kanšallislinjalla jatkuu.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat