Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Musejoyö Petroskoissa

Pihalla Kiži-musejon lähellä oli riputettu vanhoja valokuvie, missä oli voinun nähä entisen Petroskoin vanhoja rakennukšie ta paikkoja, kumpasie ei enyä ole. // Kuva: Anna Deš

Še on ainut aika vuuvvešša, konša monet musejot avatah kaččojilla omat ovet ta voit ilmaisiksi piäššä käymäh musejoissa. Musejoyönä musejot tavallah taritah kävijillä mukavie esittelyjä, luventoja, kiertomatkoja, pelijä, šeikkailupelijä, elokuvie ta muuta mukavua.

Venäjällä tänä vuotena musejoyötä piettih 20.–21. oraškuuta. Perintehen mukah musejoyötä vietetäh netälinloppuna, jotta kaikki halukkahat voitais piäššä käymäh. Tänä vuotena musejoyön tapahtumat oli yhissetty kanšalliseh musejopäiväh, kumpaista vietetäh 1977 vuuvvešta yli 150 maissa.

Nyt musejoyötä vietetäh Jeuropan 42 muašša ta noin 2000 musejuo yhtyy tähä aktijoh.
Tällä kertua Petroskoin 13 kulttuurilaitošta oli valmissettu kaupunkilaisilla ta kaupunkin vierahilla mukava ta luaja ohjelma. Kiži-musejon lähellä oli jarmanka, missä oli voinun maissella erilaisie karjalaisie tuottehie: mettä, piirakkoja, maitotuottehie ta kalittoja. Šielä toimi šamoin kaikenmoisie työpajoja, missä oli voinun nähä mitein šepät ruatah tahi ičen paistua kalittoja työpajašša, šyyvvä ne paikan piällä tahi ottua matkah. Aktijon järještäjänä on Kižin musejo.

Pihalla oli riputettu vanhoja valokuvie, missä oli voinun nähä entisen Petroskoin vanhoja rakennukšie ta paikkoja, kumpasie ei ole enyä. Šen lisäkši halukkahat voitih kuotella perintehellistä kellonšoittuo, mi varšinki lapšilla herätti šuurta kiinnoššušta. Musejon ruatajat kučuttih kävijie kiertomatalla Vanhua kaupunkie myöte. Kiži-musejošša oli esitetty Kalevalašta Pohjolah -näyttely šekä filmijä šuomelais-ugrilaisista kanšoista.

Karjalan tašavallan taitomusejošša klo 18.00–24.00 oli Venetsian karnevali -näyttely, kumpasešša on esitetty valokuvie Venäläisen taitomusejon kokoelmista. Enšimmäiseššä kerrokšešša oli esitetty Ни хвоста, ни чешуи -näyttely, missä oli tauluja mualauštaiton, grafiikan ta šekatekniikašša. Tarjolla oli erilaisie työpajoja lapšilla ta perehillä.

Tämä vuosi on nimitetty ekologijan vuuvvekši ta monet tilaisuot musejoyönä oli pietty šen kunnivokši. Esimerkiksi taitomusejošša oli luajittu installatijo, missä rannalla oli äijän ruhkua. Miušta tämä instaltattjio on hyvin ajankohtani nykypäivinä.

Karjalan kanšallismusejošša oli tarjolla šuuri ohjelma: konsertit, näyttelyt, šeikkailupelit, esittelyt, aktijot.

Tänä vuotena Культура.РФ -nettišivuilla oli ilmotettu Mie oppahana -aktijo. Piti luatie pieni video (90 sek.), kumpasešša piti kertuo vähän yheštä näyttelyesineheštä tahi tilaisuošta, kumpani on mänöššä šinä hetkenä ta julkaissa še video sosialiverkoštoissa #НочьМузеев2017#КультураРФ#яэкскурсовод  -haštagilla. Šiitä aktijoh ošallistujat musejot valitah voittajat ta tulokšet ilmotetah 23. oraškuuta 2017.

Kižin šuarella oli ECO-yö -ohjelma, mi kešti 13.00–20.00. Ohjelmah kuulu: matka šuarella, interaktiivini tutuštumismatka, näyttelyt, ruokien maistamini, kanšalliset pelit, laulut tmš.

Miušta hyvin mukava pito oli järješšetty Kalevalan kinoteatterissa. Šielä oli näytelmien yöluvennot. Näitä näytelmie ei esitetä teatteriloissa, šentäh kun šiinä on ei-normatiivista šanaštuo. Tekstijä luvetah ammattitaitoset näyttelijät. Luvento on omaluatuni näytelmä. Šiinä ei ole lavaššukšie eikä pukuja, vain on kaččojan mielikuvituš. Oli mukava.

Musejoyön tarkotukšena on šuaha ihmiset kiinnoštumah musejotoiminnašta. Musejot šuahah esittyä omua potentialie, resurssija, mahollisukšie. Še on oikein hyövyllistä šeurakunnalla.

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat