Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Pertii ruokin, mattii panen. Ellendännöygo suomelaine karjalastu paginua putilleh?

// Kuva: Čomazet: L’uba Šilina

Konzu karjalaine sanou, gu kezä on tulluh, suomelaine ellendäy sen oigieh: kesä on tullut da se on hyvä dielo. Ga ainosgo roih muga? Täs yksi lyhyččäine vuoropagin, kudamas ei probliemattah mennyh:

Karjalaine inehmine: Ostin tänäpäi ruskien pluat’an. Kačahtai, ongo se minulleni parahite?

Suomelaine inehmine: Onpas kuin sinulle tehty! Mutta eihän tuo ole mikään ruskea, vaan punainen.

Karjalaine inehmine: En nimittustu punastu tiijä, ruskei se on: minun armas väri.

Suomelaine inehmine: Onkohän sinun näkö ihan kunnossa?

Kummua sanot, ga mollembat naizet ollah oigiet, vaigu karjalakse ruskei ongi punainen. Moizii sanazii vois sanuo hairiehvedäjikse libo riskusanoikse. Toiči risku on ylen korgeigi. Konzu karjalaine mužikku sanou toizele, gu hänen akal himoittau äijäl kalua, se ei merkiče nimidä mostu, mi enzimäzikse tulou piäh äijile suomelazile. Akku tahtos syvvä kalua = kalaa, äijäl tahtos – nimidä muudu täs ei tahtota sanuo.

Erähät moizet sanazet yhtes kieles tarkoitetah ezinehty, ga toizes ristikanzua libo yhtes kieles net ollah adverbilöinny, ga toizes merkitäh miesty. Juuri nenga menöy karjalan rengi da suomen renki -sanoinke sego karjalan äijän da suomen äijä -sanazienke. Toiči net vastavutah yhtes samazes virkehesgi, ezimerkikse, karjalaine virkeh Äijät astutah rengilöinke meččäh kiändyy suomekse kui Monet menevät ämpärien kanssa metsään...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat