Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Puolivalmis kirja antau voimie elyä eteh päin

Illačušša Juri D’uževilla toivotettih, jotta ilmah piäsis vielä enemmän uutta kirjua. // Kuva: Uljana Tikkanen

Hänen šyntymäpäivällä oli omissettu juhlallini ilta, kumpaseh keräyvyttih Juri Ivanovičin yštävät, kollegat, opaštujat, tuttavat ta lähiset.

Juri D’užev on šyntyn kyläopaštajien pereheššä. Monien tunnettujen kirjailijien kera šamana vuotena šyntynyt D’uzev koko elämäh on omistan kirjallisuolla. Vuotena 1960 hiän lopetti Petroskoin valtijonyliopiston ta piäsi jatko-opaššukšeh. Vuuvvešta 1966 nykyaikah šuaten hiän on ruatan Venäjän Tietoakatemijan Karjalan Tietokeškukšen Kielen, istorijan ta kirjallisuon instituutissa. Juri D’uževilla on monta arvonimie, hiän on filologisien tietojen tohtori, kirjallisuon tutkija ta kritikko šekä monien palkintojen omistaja. Vain hiän tykkyäy olla tavallisena ihmisenä ilman arvonimijä, šemmosena häntä voit nähä omalla kešämökilläh, hoitamašša puistuo ta kašvikšie. Šemmoni Juri D’užev on esitetty Miihkali ta Olga Stepanovien kuvuamašša filmissä. Tämä filmi oli kypšyn monie vuosie. Še on kiitollisuš šiitä, jotta Juri Ivanovič 73-vuotisena piätti kirjuttua kirjan kirjailijašta Ort’t’o Stepanovista.

– Kaikista šuurin työ oli, kun hiän rupesi tutkimah tuaton arhiivua, koko talven hiän kävi meijän luona ta joka päivä kahekšan tuntie hiän istu ta tutki ainehistoja. Näin šynty tämä tevoš, enšimmäini tunnetušta šarjašta, muistelou Ort’t’o Stepanovin šiätijön johtaja Miihkali Stepanov.

Oikiet ajatukšet autetah ihmistä ruavošša. Juri D’užev pitäy oikeina Karlos Kastanedan šanoja, šiitä, jotta kun ihmini on šuanun kaiken, mitä halusi šuaha, kun hänellä ei tarviče enyä kunnivuo ta hiän on valmis lepyämäh ta nauttimah šiitä, šilloin pitäy tietyä, jotta tämä on viimeni tentti ihmisellä, täššäki tilantehešša ihmisen pitäy voittua rauhan tunnetta ta uuvveštah taissella paremmašta. Juri Ivanovič mielelläh kertou, jotta nyt hiän jatkau ruatuoh ta lopettau šuurta tutkimušta XX vuosišuan toisen puolen venäläiseštä runouvešta.

– Kun mie rupesin tutkimah runoutta, milma ilahutti, kun mie nävin kuin äijä taitavie ihmisie eläy Pohjosen loittosissa šyrjäkylissä ta kaupunkiloissa.  Hyö tovellah ollah ylen älykkähät rahvaš, kertou Juri Ivanovič.

Šiih tutkimukšeh kuulutah šamoin Nikolai Rubtsovin runot. Illan aikana oli esitetty uuši kirja. D’uževin vanhat yštävät – kirjailijat mietittih illačušša šitä, jotta kun minih tevoš ei ole kirjutettu loppuh šuaten, še ei anna kirjailijan kuolla.

Juri Ivanovič on kašvattan nuoren Karjalan kirjallisuon tutkijan. Natalja Čikina on filologisien tietojen kandidatti ta on kirjuttan jo monta kirjua karjalaisista kirjailijista. Juri D’uževin mieleštä kirjallisuštutkijilla piäproplemana nyt on karjalankielisen kirjallisuon tutkimini. Tämä proplema ilmešty 1990 vuosien alušša. Tämä teema on yksi mielenkiintosimmista ta šitä pitäy tutkie.

Šyntymäpäivä-illačun aikana Juri D’uževilla luvettih runoja, lahjotettih kynie, kirjutušvihkoja ta toivotettih, jotta ilmah piäsis vielä enemmän uutta kirjua.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat