Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kus on rohkien luut

Linnamäilpäi nägyy kogo Kurkijoven kylä. // Kuva: Ol’ga Ogneva, “Oma Mua”

Luadogan luodehrannikko, karjalazien igivahnat eländymuat, ilmazen ijän on oldu rajamualoi, kudamis vuozisavoin aloh torattih Ven’a da Ruočči.

Karjalazet moneh kerdah jovvuttih voinan jalgoih. Karjalazii miehii tundiettih rohkieloinnu da nerokkahinnu sodamiehinny, ket käydih toruamah ruoččiloi vastah heijän muale da vuvvennu 1187 poltettih Ruočin piälinnan Sigtunan.

Ruočit moneh kerdah käydih valloittamah Karjalua. Oman muan puolistamizekse karjalazil oldih korgieloil mägilöil da suaril hyvin lujitetut suojuspaikat, linnat. Jälgii niis löydyy tännesäh luonnos dai paikannimistös. 

Vahnas karjalazen heimon keskukses – Kurkijoven kyläs on seiččei suurembua mägie: Koimäki, Säkinmäki, Hiidenmäki, Mammalanmäki, Mulimäki, Andersininmäki da Linnamäki. Korgevimii ollah päivännouzupuolel olii Mammalanmäki, sit on korgevuttu kuuzikymmen kuuzi metrii da kuvvenkymmenen yhten metrin korgei Hiidenmäki pohjazes. Enne Hiidenmäil piettih kokkuo Iivananpäivän yöl. Säkinmäil oli löytty ennevahnalline kalmisto. Andersininmäil seizou Kurkijoven nähtävys – Lars Sonckan kodi, arhitektuurumustomerki, kus ruadau muzei. Kylän keskel on Lopotin Linnamäki. Linnamäelpäi hyvin nägyy kai Kurkijoven kylä. Ennevahnas tiä oli karjalane linnu.

Lopotin Linnamäki – vahnu karjalaine linnu

Korgevuttu Linnamäis on 42 metrii. Tämä on arvokas vardoittavu luonnon da istourien mustomerki. Sit pietäh huoldu mečänvardoiččijat da Kirjaž-muzein ruadajat. Tiä kazvau vahnuigäine meččy, sendäh mäil ei sua poltua tuldu, eigo kuadua puudu. Pohjazes puoles mägie ymbäröiččöy Raholanjogi, kudai yhtyy Heinjovenke da sit Kurkijoki-nimel virduau ielleh Luadogah, Kurkijoven libo Laikkalanlahteh. Ennevahnallizes karjalazes linnas on jiädy pitkät kivis lad’d’atut vastukset, kudamien sydämes puuhizien seinien tagua oldih puukoit. Linnu oli olemas nenga 1400-1500-vuozil.

Raholanjoven rannaspäi linnah piästih kaidua troppastu myö. Se on olemas tännesäh. Konzu Linnamäel sytytettih palamah tuli, rahvas suadih tiediä gu kustahto lähäl Luadogal on viholline. Heil pidi rutol tulla tädä troppastu myöte peittoh yhtes karjanke. Muzein ruadajat piädykauti ei leikata iäre tuhjoloi eigo puhtasteta vahnoi kivivastuksii sammales. Varatah, ku sit tänne tullah muga sanotut mustat kaivajat da rikotah istouriellizen kohtan.

Linnu-kohtat Luadogan rannoil

Luadogan luodehrannikol, Sortavalan, Pitkänrannan da Lahdenpohjan ymbäristös löydyy äijy Linna-nimisty kohtua – Linnasuardu, Linnakallivuo, Linnamägie da Linnavuordu. Nygöi karjalan kieles sana linnu merkiččöy suurdu eländypaikkua, linnu on kylän vastumerkičykselline sana. Ennevahnas linna libo linnu -sanal oli toine alguperäine merkičys, kudai nygöi on vähilleh unohtunnuh... 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat