Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Itkuvirren merkitykšeštä paistih Šuomen seminarissa

Seminarin vetäjät Iänellä itkijät ry -järještön johtaja Pirkko Fihlman (vaš.) šekä šäveltäjä ta etnomusikologi Tuomas Rounakari. // Kuva: Natto Varpuni

Päivän aikana itkuviršijä ta iänelläitkuo käsiteltih eri näkökulmašta. Seminarih oli kučuttu itkuviršilöistä kiinnoštunuita ihmisie Karjalan puoleltaki.

Tapahtumah otettih ošua Karjalan Tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin tutkija Marija Kundoz’orova, taiteilija Irina Porošina, Karjalan Rahvahan Liiton johtokunnan piälikkö Natalja Vorobei, Kalevalan Tarina-kollektiivin johtaja Arina Sem’onova, Karjalan Rahvahan Liiton Kajahuš-folklorijoukon ohjuajat Jana Lorvi ta Santra Solovjova. Seminarih ošallistu vieläi šuomelaisie ta kakši amerikkalaista, kumpasilla on šuomelaiset juuret. Porukašša oli kuin naisie, niin ni miehie.

Seminarin vetäjät, Iänellä itkijät ry -järještön johtaja Pirkko Fihlman šekä šäveltäjä ta etnomusikologi Tuomas Rounakari, enšin kyšyttih meiltä, käytämmäkö myö itkuviršijä, mitä merkityštä niillä on meijän elämäššä ta mitä myö vuotamma seminarilta. Šiitä Pirkko Fihlman kerto Iänellä itkijät ry -yhissykšen tarkotukšista ta istorijašta šekä itkuvirren perintehistä ta esiintymisalovehista.

– Iänellä itkijät ry -yhissyš järještäy šeiččemän–kahekšan itkukurššie vuuvvešša Šuomen eri puolilla šekä muan ulkopuolellaki – Norjašša, Ruočissa, Ranškašša, Amerikašša, Kanadašša, Ispanijašša, kerto Pirkko Fihlman. – Kurššijen läpi on käynyn yli 1700 ihmistä.

Seminarin tärkeimpänä ošana oli pakina itkuvirren käytöštä ta merkitykšeštä meijän aikana. Oli mukava tiijuštua, kun tämä perinneh oli elvytetty ta mi vetäy ihmisie kiäntymäh itkuvirren puoleh.

– Nykyni itku eruou perintehelliseštä itkuvirreštä. Še on tämänpäiväsen ihmisen itku, on varma iänelläitkija Tuomas Rounakari. – Još kulttuuri ei muutu, niin še ei palvele eikä elä. Miän yhissykšeššä on kakši joukkuo iänelläitkijie: perintehen šäilyttäjät ta perintehen uuvvistajat.

Seminarin ošanottajat kačottih itkukieltä ta kuunneltih itkun melodijua šekä kirjutettih oma lyhykkäini itkuvirši ta esitettih še. Seminarin ošallistujien itkut oltih omissettu tuonilmasih šiirtynehillä heimolaisilla. Seminarin aikana oli äijän paistu tuntehista ta šiitä, mitein itkut šynnytäh.

– Joka ihmisen elämäššä on šuruo, epätoivuo, häpietä, pelkuo, šyyllisyttä, vihua, pettymyttä. Myö piemmä näitä tuntehie piilošša šielušša ta šyväimeššä, korošti Tuomas Rounakari. – Ihmini, kumpani rupieu esittämäh omua itkuvirttä, uškaltau tulla pal’l’ahakši, konša nämä tuntehet tullah esillä. Ihmini uškaltau iäneh šanuo omista kivuista ta tuntehista. Itkuvirren kautti ihmini tunnuštau ”šyväinhuavan” ta piäšöy šiitä irti. Itkuvirši on parentajamehanismi.

Ennein Karjalašša itkuvirši oli jokahisen naisen taito. Erityini runokieli ta laulutapa omakšuttih kylän elämän kautti. Häissä ta hautajaisissa oli läheš šata eri itkuvirttä, kumpasie laulettih, jotta šiirtymäriitit olis tultu oikein šuoritetuiksi.

Karjalan puolen karjalaiset piätettih jatkua tämän teeman tutkimista Petroskoissa. Kajahuš-nuorisojoukko yrittäy opaštua hiäitku, ottua še omah ohjelmistoh ta esiintyä šitä vaikkapa näytöšluontosešti. Itkuviršiseminari anto meilä kaikilla uuvven näkökulman karjalaisien ikivanhan perintehen šäilyttämiseštä ta toivon šiihi, jotta iänelläitkömini elpyy Karjalan puolellaki.

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat