Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Perintehien šäilyttäjä

Veiččimuasteri Andrei Rezničenko on vieläi taitaja muusikko ta runoilija. // Kuva: Pekka Mittojev

Andrei Rezničenko on šyntyn Karjalan pohjosešša, Kalevalan piirissä. Ka hänen elämäššä šattu niin, jotta kymmenen vuotta takaperin hiän šiirty elämäh Petroskoih ta jälešti muutti Ladvan kyläh.

Andrei on luova ihmini. Hiän kirjuttau runoja ta musiikkie, šoittau kitarua ta iče esittäy laulujah. Andrein naini Marija ta tyttäret Ilona ta Varvara kannatetah häntä kaikissa alottehissa.

Kuitenki Andrein elämän piäharraššukšena on veiččien luatimini. Täššä työššä hiän on taitaja muasteri, šamanvertasie harvah šuau tavata meijän tašavallašša, a još paissa puukkojen luatimisešta vienankarjalaisen perintehen mukah, niin voin šanuo ihan rohkiešti, jotta Andrei on ainut šemmoni muasteri.

Tämän muasterin joka veičči on lopullini taitehteoš. Šarjatuotanto ei ole hänen työtapa. Andrei on šitä mieltä, jotta joka veičellä on oma ainutluatuisuš ta šielu. Pieneštä šuahen Andrei on opaštun ruatamah metallin ta muijen materialien kera ta ajan mittah häneštä kašvo ammattitaitoni muasteri, a lapšušharraššukšešta tuli aivan oikie taiteh.

Enšimmäisen veiččeh Andrei luati viilašta kun hänellä oli 12 vuotta. Ta šiitähän še alko. Mitä enemmän hiän hivo omie taitojah, šitä šelvemmin ymmärti, jotta taitajien käsien lisäkši muasterilla pitäy olla hyvät ruatolaittehet ammatilliset šepän, tehnologin, fiisikon ta hiimikon tiijot. Vet tavallisen veičenterän luatimini on monimutkani tehnologini prosessi, kumpasen aikana veičenterän eri ošie eri tavalla tavotah, hivotah ta terotetah, šekä eri tavalla kuumennetah ta poltetah.

Tovellisen veiččimuasterin pitäy oikein hyvin tietyä metallien ominaisuot ta niijen lämpömuokkuamisšiännöt šekä mimmosie teräšrautoja käytetäh eri veiččien luatimisešša. Šamoin veiččimuasterilla pitäy olla hyvie tietoja puu-, tuohi-, nahka- ta muovi -ominaisukšista, mitein niitä muokatah, petsatah ta lakatah, mitein luajitah veiččien varšija.

Jokahini Andrein luatima veičči on yksikkötavarua, ta huotranki hiän lautiu juuri šen veičen mukah.

Veiččimuasterin pitäy hyvin tietyä kanšanperintehieki. Joka kanšalla on omat perintehelliset veičenterät ta niijen luatimistavat, mit on muovoššuttu vuosišatojen aikoina. Ta oikien ammattimiehen on pakko piteliytyö näitä šiäntöjä. Andrei kerto, jotta viimeset kolme vuotta hiän on luatin veiččijä ammatillisešti. Šitä varoin hänellä on olomašša kaikki: oma paja, verštahat, laittehet, kirjat šekä äijän kollegoja, kumpasien kera hiän pitäy yhteyttä Internetin kautti.

Elämäššä Andrei on ylen vuatimatoin ihmini. Hiän on oikein hyvä perehmieš, kumpani ylen šuvaiččou omua naistah ta tyttärijäh. Niin kuin ni monet Andrein muanmiehet luonnoltah hiän on rauhallini, kiirehitöin, ajattelija ta vähäpakinaini. Vain lauluissah hiän purkuau omua pohjoisšieluo, a hänen luatimissa veiččilöissä näkyy korkietašosen muasterin käsiala.

”Kavotit puukon – kavotit elämän” – šanottih ennein vanhah karjalaiset ta koroššettih šillä, jotta puukko on elintärkie vešša elämän eri tiloissa. Mie voin ihan varmašti šanuo, jotta Andrei on juuri še muasteri, kumpani on šuanun elpymäh vanhan jo šammumašša olijan vienankarjalaisen puukko-perintehen ta on šuanun kehittyä taituoh aivan tavattomalla tašolla.

Andrei vielä ei ole ajatellun šitä, mitein ta kellä hiän rupieu šiirtämäh omie taitojah. Ka mie olen varma, jotta jokahisella muasterilla ajan mittah kerttyy niin pohatta ammattikokemuš ta hiän rupieu tuntomah tarvehta šiirtyä še nuoremmilla. Tämmöni aika varmašti tulou konšanih meijänki muasterilla.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat