Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Piäjärven pos’olka: šähkötyš unohti meistä?

Piäjärven eläjät kerrotah, jotta šähköproplema ilmešty jo yli 20 vuotta takaperin.

Louhen piirin Piäjärven pos’olka šijoutuu šyrjäššä: piirikeškukšeh – Louhen pos’olkah on 110 kilometrie, Kalevalan piirin keškukšeh on 82 kilometrie ta noin 60 kilometrie on Šuomen rajah šuaten.

Neuvoštoliiton aikoina pos’olka oli šuunniteltu ta rakennettu kuin elinpaikka Karjalan yhen šuurimman ta šujuvimman P’aozerski-lespromhosin meččävaroissa. Pohjoismeččyä varoin, kumpaista hakasi P’aozerski-lespromhosi, Louhešta Piäjärveh rakennettih rautatien huara. Kaikilla tuttuo Koštamušta aikasemmin Piäjärven pos’olka oli kokonah rakennettu šuomelaisilla. Pos’olkašša šeisotah hyvät ta kunnoššetut šuomelaiset talot.

Onnakko lespromhosin lopettamisen jälkeh, pikkuhil’l’ua rappeutu ni pos’olka. Ennein pohatta elinpaikka, kumpasešša eli 2600 ihmistä, tänäpiänä hil’l’oikseh kuolou. Nyt šiinä eläy vähäistä enemmän tuhatta henkie.

Pos’olkan šuurimpana proplemana on šen šähkötyš. Šiitä, jotta šähkövoiman kera tulou proplemoja, paistih vielä šuomelaiset rakentajat. Vet Piäjäreh tulou šähkövoima Louhen pos’olkašta vuotena 1960 rakennettuo VL-110-šähkölinjua myöten, mi on ripuššettu puupylvähillä, kumpasilla on hyvin rajallini ta lyhyt käyttöikä. Šiih aikah oli ehotukšie piäštyä šähkövoima Piäjärveh Kalevalašta, ka mintäh lienöy še proplema ei ollun ratkaistu.

Piäjärven eläjät kerrotah, jotta šähköproplema ilmešty jo yli 20 vuotta takaperin. Puupylvähät alettih kuatuo. Enšin kuattih ne, mit šeisottih šoilla, a šiitä toisetki. Nykyjäh puupylvähän käyttöikä, još on šovellettu kaikki vuatimukšet ta on šuoritettu antiseptini kylläššyš, on noin 40 vuotta. Onnakko viime vuosišuan 60–70-luvulla oltih toiset normit ta šilloset puupylvähät ollah tavallisien kuivien puijen näkösinä. Ta tietyšti niijen käyttöikä on äijyä pienempi.

Ta kaikki nämä vuuvvet jatkuu loppumatoin remontti ta pylvähien vaihto. Kuatunehien pylvähien tilah ašetetah uuvvet, kumpaset niise ruvetah kuatumah. Remonttiajakši pos’olka katatah šähkövoimašta ta ihmiset issutah ilman šähkyö. Vielä pitäy muistua, jotta pos’olka on kaupunkinmallini ta ilman šähkyö ihmiset ei voija ruokuakana valmistua.

 

Rosset’-yritykšen saitilla, kumpasen ošaštona on Karelenergo-yrityš, vielä 2007 vuotena oli ilmotettu: ”Nykyjäh Louhi-Piäjärvi-šähkölinjalla on šuoritettu perušremontti linjan kuvvellakymmenellä viijellä kilometrillä. Rahakulutukšet oltih yli 18 miljonua rupl’ua. Šähkömiehet šuunnitellah lopettua Louhi-Piäjärvi-šähkölinjan perušremontti 2009 vuotena”.

Niin jotta jo kahekšan vuotta piäjärviläisillä pitäis olla yhtämittani šähkötuonta. Ka pylvähät niin ni kuavutah ta niitä šamalla keinoin vaihetah. A ihmiset šelvitäh ken mitein voit. Yksityisyrittäjät oššetah generattorija. Rajavartijat kävelläh kormanolamppujen kera.

Šähköt katatah tänäpiänäki. Niin, 14. kešäkuuta aikataulun mukah šähköt katattih šeiččemekši tunniksi. Piäjärviläisien šanojen mukah, 13. kešäkuuta šen takie, jotta šammu šähkö, koulušša oli keškeytetty yhtenäini valtijontutkinto. A entini tutkinto onnistu järještyä vain generattorien avulla. Šähkön šammumisen aikataulu aina muuttuu ta vaikie on šanuo, konša šähkö tuaš katatah.

Piäjärven proplemojen lisäkši muissutan, jotta pos’olkašta voit ajua ulkomuajilmalla vain autobuššilla, mi muutoma kerta netälissä ajau Piiterih. Piirikeškukšeh jo vuuvven ei käyvä autobuššit. A vet šielä on hallinto, pol’ničča, ašema. Eläkkyä, kuin tahotta. Višših, šama kohtalo on Karjalan kaikilla ”perspektiivittömillä” pos’olkoilla.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat