Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kuului liygii Kižin suarel

Karjalan rahvahan kerähmön piänaine Tatjana Klejerova (oigiel) kävyi kursuniekoile paginale. Händy kuunnellah Anna-Liisa Lehtipuu (ruskei pal’to piäl), Tuula Hämäläinen-Tyynilä, Sirpa Mänty, Jaakko Luhtasela, Eila Markkinen da Saija Pelvas. // Kuva: Aila-Liisa Laurila.

Suomes toimii Karjalan liitto järjestäy nämmii kursiloi mollembil puolel rajua jo enämbi kahtukymmendy vuottu. Kursiloin pidämizes oli sovittu jo mennyt vuon Kižin muzein johtajan Jelena Bogdanovanke, kudai ylen hyvin vastai kursuniekkoi da järjesti heile mieldykiinnittäjän programman. Pidäy sanuo, ku paikku karjalan kielen kursiloih niškoi oli vallittu pädevy. Nämmil čomil Oniegujärven rannoilhäi mondu sadua vuottu tagaperin paiči saamelazii da ven’alazii elettih vepsäläzet da karjalazetgi. Karjalazien bohattu kul’tuuruperindö hyvin nägyy suaren histouriellizis rakenduksis.  Suurin oza niilöis oli tuodu Kižin suarele vie enne muzein avuandua.

Nedälin aigua kursuniekat voidih tuttavuo nämmih vahnoih karjalazih taloloih da Kižin suaren nähtävyksih. Paikkugi, kus meni karjalan kielen opastus, oli vallittu pädevy – 1800-luvun loppupuolel nostettu Ananjevan taloi. Opastus karjalan kieleh oli järjestetty muga, ku liygii opastujat voidas tävvellizesti čukelduakseh karjalazien kul’tuurah, perindölöih da taboih, kävvä taloloin sydämeh da kaččuo, kui elettih karjalazet, kui hyö maltettih kazvattua pelvastu, azuo venehty, taguo kaikenualazii ruadobrujii, vehkehii da nostua kodiloi. Pidäy sanuo, ku karjalazet ijän kaiken oldih hyvinny kirvesmiehinny. Hyö nerokkahasti maltettih srojie ei vaigu kirikkölöi da časounoi, ga čomii taloloigi... 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat