Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Ruhkalla uuši elämä

Anna Dudirina näytti ta šelitti millä tavalla pitäy eri ruhkija lajitella. // Kuva: Olga Smotrova

“Haluot muuttua muajilma paremmakši – alota ičeštäš” – tällä tunnušlaušehella on mänöššä nykyni ekologijavuosi.  Tilaštotietojen mukah Venäjän jokahini ihmini tuottau noin 400–500 kiluo ruhkua vuuvvešša. Niistä vain nellä-viisi prosenttie käsitelläh, ka loput 95 % jouvutah kuatopaikoilla. Vain pieni oša niistä jätteistä muatuu ruttoh. Valtavan šuurin oša jiäy monekši kymmenekši, šuakši tahi tuhannekši vuuvvekši virumah kuatopaikoilla šuaštuttuan lähiympäristyö. Kuvitelkua vain, mitä tapahtuu 100 vuuvven piäštä, još ruhkie ruvetah iellähki šemmosin miärin kulettamah kuatopaikoilla. Ajan piäštä meijän planetta tulou valtavan šuurekši kuatopaikakši.

Mitä jokahini ihmini voit luatie muajilman ekologijatilantehen parentamisen hyväkši? Täštä Anna Dudirina piti pakinua kuštantamon ruatajien kera.

Ruhkien lajittelu on šiinä mieleššä järköva tapa, vet monie ruhkie vois muokkuamalla ta käsittelömällä käyttyä uuvveštah, antua niillä uuši elämä. Esimerkiksi muovipulloista luajitah poliesterkankahie, lasipulloista – lasikuituja, käytetyistä aluminipurkkiloista muokkuamisen jälkeh luajitah uušie purkkija, jätepaperista – kartonie, vešša-, pakkaušpaperie ta äijän muutaki.

Još monissa länšimaissa ruhkien lajittelu on jo tullun ihan tavanomaisekši elämäntavakši, niin Venäjällä tämä sistemi on vašta “šikeytymäššä”. Pakollini ruhkien lajittelusistemi ei ole toistasekši šuanun vahvissušta lakijenluajintatašolla ta toimiu piäpiirtein erilaisien projektien ta aktijojen puittehissa. Ruhkien lajittelu on täyšin vapuaehtoista ta jokahini ihmini iče piättäy laittauko hiän ruhkat erikseh vain yhteh. Monissa kaupunkiloissa ta kylissä on pienie yritykšie, kumpaset hoijetah lajiteltun ruhkan keräyštä ta toimittamista ruhkien muokkuamislaitokšilla. Nykyjäh eri puolilla Venäjyä toimiu yhteheš noin 240 ruhkien muokkuamistehašta, 50 ruhkien lajittelukompleksie ta kymmenen ruhkien polttotehašta. Meijän muan mittoin tämä miärä on tietyšti hyvin pieni.

2019 vuuvvešta oša vaštuošta jätteijen ta ruhkien keräykšeštä šiirtyy tuotantolaitokšilla. Ne velvotetah ottamah vaštah ta käsittelömäh oman tuotannon jätteitä. Dudirinan šanojen mukah, tämä vois ošittain parentua tilannehta.

Monissa kaupunkiloissa ta kylissä järješšetäh erilaisie projektie ta aktijoja: jätepaperin, mettalin, lasin, muovin šekä šemmosien vuarallisien taloušjätteijen, kuin patterien, akkujen, elohopiemittarien ta -lamppujen keräyštä. Esimerkiksi Petroskoissa jo pitemmän ajan on toimittu Sbormobil’- ta Ekomobil’-aktijot. Kerran kuukauvešša auto kiertelöy kaupunkin ošie ta keryäy lajiteltuo ruhkua: jätepaparie, lasi- ta muovitavaroita, patterija ta muuta. Ihmiset voijah tiettyh aikah tulla auton piettymispaikalla ta antua šinne kaikki lajiteltu ruhka. Paičči näitä aktijoja kaupunkissa toimiu šamoin käytettyjen vuatteijen vaštahottopunkija. Šen lisäkši kaupunkitalojen eläjillä on nykyjäh mahollisuš šiirtyö koko joukollah ruhkien lajitteluh. Piätöš šiitä hyväkšytäh talon eläjien yhtehiseššä kokoukšešša ta ilmotetah šiitä ruhkien viennistä vaštuajah laitokšeh. Šen jälkeh talon pihah ašetetah erikoisruhkakorit lajiteltuo ruhkua varoin.     

Myö toičči viemmä ruhkat tunkivolla tahi kuatopaikoilla ajatellen, jotta “kyllä še šiinä koštiešša ta vesišatiešša pikkuhil’l’ua lahou ta happanou ta ičeštäh katou minnenih”. Ka kun rupiet tajuomah, jotta monet meijän viskuamat ruhkat jiähäh “elämäh” vielä meijänki jälkeh, a eryähät niistä “eletäh” meijän lapšie ta punukkoja pitemmin.    

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat