Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Lamminiemeh nostetah časounu

Časounu nostetah Lamminniemen kyläh rodivunnuot da kazvanuot miehet. Enämbi kolmiekymmendy ristitytty jo pandih täh oma jenguvuitti. // Kuva: Kuvat on otettu https://vk.com/club146004120 -internet-sivulpäi.

Jumaldoman Vladimirskoin ikonan časounu nostetah Lamminniemen kyläh rodivunnuot da kazvanuot miehet. Vastuon kogo hommas otti omile olgupiälöile Iivan Aleksejev (Mišan taloin Iivan), kudai nygöi perehenke eläy Vieljärvel. Jo jälles voinua sit kohtas oli laukku, kudaman nygöi riičittih da valettih alužimet. Hengis olijat vahnat rahvas vai tietäh sen, ku täs ennevahnas oli časounu, omil silmis sidä jo ei suadu nähtä. Heijän mustamah täs kohtua seizoi laukku, kudaman piha ainos oli täyzi rahvastu. Vuvvel 1905 Lamminniemen vägie oli 170 hengie, nygöi sie talvel eläy ainavo pereh.

Kezäkuun allus ruavot blahoslovi ijerei Sergii Teplouhov. Lamminniemen syvyspruazniekakse (8. syvyskuudu) meinatah jo luadie avajazet. Lamminniemen talvipruzaniekannu pietäh Vieristiä. Časounua nostetah omal väil da mieron varan vuoh. Enämbi kolmiekymmendy ristitytty jo pandih täh oma jenguvuitti – sen suau lugie sotsiuallizes verkostos https://vk.com/club146004120.

Minun muamo Antonova (Markova) Klavdija Stepanovna (roinduvuozi 1936) puutui elämäh Lamminniemeh pienenny tyttözenny. Uudizen kuultuu äijäl ihastui:

– Rodivuin Suureh Mägeh, ga evakuatsien jälles tuldavua sinne ei olluh, kodi oli poltettu. Lamminniemeh minul rodih tuatindam sygyzyl 1945. Mama toi meidy, putin nälgävynnyzii lapsii, sinne pieneh kyläzeh. Mustan, kui venehel piäzimmö kaijas kolozes läbi lambeh da sit kylän randah. Nouzimmo mäil. Ainos silmien ies on kui Ofon’a-diädö avai meile veriät da myö pollimmo hänen pordahas piäliči. Häi kokšai stolal suuren puan keitettyy jäiččiä. Nälgy pakui...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat