Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Oneganiemen istorijan šäilyttäjä ta šivissyškeškuš

Karhumäjen piirimusejon fondiloissa on šäilöššä 16 tuhatta esinehtä. // Kuva: Kuvat otettu vk.com/medvezh_museu -nettišivuilta

Karhumäjen piirimusejon istorija ottau alun 1962 vuuvvešta. Alušta še oli koulumusejo, kumpasen muantiijon opaštaja Viktor Jeršov oli peruštan internattikoulun yhteyteh. Musejo-ainehistuo kerättih iče koululaiset, hyö käytih retkilöillä Oneganiemen kylih šekä ošallissuttih arheologisih kaivokših. Ajan mittah musejofondit kašvettih.

Myöhemmin šiitä tuli kaupunkimusejo ta še šai kotišeutumusejon statussin. Šiih aikah musejuo johti Viktor Poval’ajev.

Jo monta vuotta musejon johto-ohjakšet on oltu Sergei Koltirinin käsissä.Nykyjäh piirimusejon fondiloissa on šäilöššä 16 tuhatta esinehtä. Musejon piäesittelyt on omissettu Karjalan Oneganiemen šeuvun kulttuurilla, perintehillä, käsityöammattiloilla, Murmannin rautatien šekä Vienanmerenkanavan rakentamisella, ikävän mainehen šuanuolla Sandarmoh-mečiköllä, missä 1930-luvulla oli ammuttu äijän vijattomie ihmisie. Šen lisäkši musejošša on Šuurešta Isänmuallisešta šovašta  ta šovanjälkiseštä kauvešta kertojie näyttelyjä.

Konša yhekšän vuotta takaperin Karhumäjen rautatiešolmun veturiašeman pohjalla oli piätetty peruštua oma musejo, Sergei Koltirin kannatti tätä idejua ta šuurešti autto musejon peruštajie, luovutti monta esinehtä oman musejon fondiloista. Enšimmäisinä vuosina Koltirin iče ohjasi uuvven rautatiemusejon toimintua, ta äšen oli šemmoniki ajatuš luatie šiitä piirimusejon filiali. Kuitenki musejo jäi rautatieyhtijön balanssilla.

Kakši vuotta takaperin Karhumäjen piirimusejo yhty Europan Unionin rajayhteistyö-ohjelmah ”Euroregioni Karjala: musejon hyperteksti” ta voitti grantin, kumpasen rahoilla käyttämällä nykyaikasie musejotehnologijoja ta laittehie šuatih uuvvistua musejon perušnäyttely.

Hyvän perintehen mukah musejon tiloissa aina järješšetäh paikallisien taiteilijien, valokuvuajien ta käsityömuasterien näyttelyjä, šekä pietäh luomisyhtyvehien konserttija ta tapuamisie tunnettujen ihmisien kera. Toisin šanoin Karhumäjen musejošta on tullun kuin šeuvun istorijan šäilyttäjä, šamoin ni Oneganiemen šivissyškeškuš. Musejon pitoloih mielelläh yhytäh kuin paikalliset eläjät šamoin ni kaupunkin vierahat ta turistit.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat