Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Lapši šuuh, nuori piäh, vanha kaikki vakkahaš

Kurššilaiset tutkittih nykyaikaista šanaštuo, mi liittyy lapšien kašvatukšeh ta lapšien kera leikkimiseh šekä varmissettih šuatuja tietoja käytännöššä. Kuvašša kurššien opaštujat Olga Portretova ta V’ačeslav Pol’akov esitetäh dialogie lapšien leikkikentäl // Kuva: Olga Melentjeva

Tänä vuotena vienan karjalan kieleštä ta kulttuurista kiinnoštunuot keräyvyttih Vuokkiniemeh. Kešäkurššin teemana oli pereh ta lapšien kašvatuš.

Kurššin aikana käsiteltih karjalaisien perehelämäh ta lapšien kašvatukšeh liittyvie tapoja ta perintehie. Opaštajat, karjalan kielen parissa jo monta vuotta ruatajat ammattimiehet Valentina Karakina, Olga Karlova ta Jevgeni Karakin oli varuššettu kurššilaisilla pakšut kanšijot mukavua ainehistuo. Konša karjalaiset miehellä mäntih tai akotuttih, mitein puolisojah valittih ta häitä piettih, mitein ta missä lapšie šuatih, ketä piettih šuurešša arvošša, a kellä oli kaikista pahin olo pereheššä – tätä ta vielä äijän muutaki mukavua tietuo šai kuulla Valentina Karakinan tuntiloilla. Päiväkotien kašvattajat ta pienien lapšien muamot šuatih varmašti šuurta hyötyö Lorukerho-kurššista, missä Olga Karlova opašti perintehellisie lapšien loruja ta näytti mitein näitä loruja käyttämällä voit leikkie lapšien kera. Jevgeni Karakinin kera kurššilaiset tutkittih uutta nykyaikaista šanaštuo, mi liittyy lapšien kašvatukšeh, hoitoh ta leikkimiseh. Šuatuja tietoja varmissettih käytännöššä käymällä leikkikentällä. Jokahini kurššilaini šai kuotella iččietäh kuin vanhemman šamoin ni lapšen roolissa. Ainehistuo oli niin äijän, jotta ei ieš keritty käyvä kaikkie läpi. Jäi kotihki mukavua lukomista.

Kurššiohjelma oli tovemmaštah monipuolini. Opaštujat piäštih hyväh kielikylpyh, karjalan kieltä šai kuulla ta harjotella huomenekšešta iltah šuate kuin opaššukšen aikana, šamoin ni šen jälkeh vuokkiniemiläsien perehissä, kumpasissa kurššilaiset majotuttih. Paičči kielen opetušta kurššilaisilla kerrottih Akonlahen kylän ta šuvun istorijašta, lapšien musiikista šekä esitettih filmijä vienalaisešta runonlaulajašta Jušši Huovisešta. Opetukšen lisäkši oli järješšetty muutaki mukavua toimintua: kanšantanššija ta -lauluja, kyykkäpelie, kiertokävelyjä Vuokkiniemen kylyä myöten šekä päivämatka Akonlahen kyläh.

Šuuri joukko kurššien ošallistujista ollah karjalan kielen parissa ruatajie ihmisie: koulujen opaštajie ta päiväkotien kašvattajie. Monet on jo ušiemman kerran käyty näillä kurššiloilla, kuitenki joka vuosi niih ottau ošua uuttaki väkie. Tällä kertua kurššiloih yhty ihmisie Karjalašta, Šuomešta ta äšen Šakšaštaki.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat