Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Tiikšin koulumusejon tarinoja

Kivi muissutau pientä kallivuo, ka šen ympäri on vain meččä ta šuo. Kiven luona on kanšalliskielisen ratijon toimittaja Jelena Karpova. // Kuva: Uljana Tikkanen

Tiikšin koulušša opaštuu nyt vain 29 lašta, a ruatojoukošša on 15 henkie. Ta šemmosešša pieneššä kyläkoulušša kuiteski löyty paikka ni koulumusejolla.

Tiikšin koulun istorija alkau vuuvvešta 1903 – šilloin entiseššä Ontrosenvuara-nuapurikyläššä 5. šajekuuta avattih opisto. Koulun rakenti talonpoika ta kauppieš Kirikov. Šamoin hiän anto luvan varuštua kouluo halkoilla kymmenen vuuvven aikana. Opiston enšimmäisenä opettajana oli P’otr Stepanovič Korzin ta kouluo kävi 22 opaštujua. Opiston kaikista opaštajista šekä šen šiirtämiseštä Tiikšin kyläh voit tiijuštua koulumusejošša.

– Šuau šanuo, jotta tämä opisto oli enšimmäisenä opaššušlaitokšena koko meijän kyläšeuvulla. Šitä ennein kouluja oli Repol’ašša ta Rukajärvešša, a niijen välillä on 170 kilometrie, kertou Tiikšin koulun istorijan opaštaja ta musejon ruataja Anna-Marija Vargo.

Ajan kuluttuo Ontrosenvuaran opisto oli pantu kiini ta kaikki opaštajat šiirrettih Tiikših. Vuuvvešta 1930 alettih rakentua Uutta Tiikšie, kylä šuureni ta vuotena 1938 uuši koulu oli avattu Tiikšissä. Šen johtajakši tuli Ivan Adamovič Ritori. Ontrosenvuaran kohtalo oli šama, kuin toisienki pienien kylien – še oli likvitoitu. Nyt kyläštä muissutetah vain tyhjät pellot ta rakennukšien aluštojen jiännökšet.

Šen lisäkši musejošša on Leo Lankisella omissettu näyttely. Šiinä on lehtijuttuja Karjalan tunnetušta veštäjäštä, hänen elämänkerta ta tietoja Leo Lankisen kiveštä. Leo Lankinen kävi Tiikšissä ta näki mečäššä ylen šuuren kiven. Muasterilla šynty idea luatie šiitä veššoš.

– Karjalan anšijoitunut veštäjä Leo Lankinen kävi Tiikšissä kyläkoulun 85-vuotispäivällä. Leo kävi täššäki paikašša ta hänellä šynty ajatuš šekä jo oli valmis projekti, jotta luatie tämmöseštä kiveštä muistopačaš. Šen nimi olisi ”Karjalaiset issutetah leipyä”. Muasterin šuunnitelman mukah, veššokšen šankariloiksi tultais Kalevala-eepossan piähenkilöt, šelitti Vera Živeto, Tiikšin eläjä.

Šuuren kiven ympäri on vain meččä ta šuo. Tämä paikka on noin kahekšašša kilometrissä Tiikšistä Mujejärveh päin. Ajotieštä kiveh päin viey meččäpolku. Tuntuu šiltä, jotta kivi ois kuin lanken tänne taivahašta, ka še on jiätikön jälki, mi liikku näitä maita myöten tuhanšie vuosie takaperin. Rahvaš kerrotah, jotta ennein še šeiso pienempien kivien piällä, kumpaset nyt ollah kiven pohjan viereššä ta lapšet voitih ryömie šen alla. Šamoin on hyvä primietta löytyä kiveššä halkiema ta panna šinne raha. On toisieki tarinoja.

Tätä kivie šanotah Leo Lankisen kivekši. Veštäjä ei kerinnyn toteuttua omua idejua ta kivi niin ni jäi šeisomah mäntyjen kešeššä. A projektin piirroš šäilyy Tiikšin musejošša. Ken tietäy, moušoy löytyy kyvykäš ihmini, kumpaista tämä ideja innoššuttau.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat