Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Työ muasterie neuvou

Andrei Šaton koko elämän kulkou oman luovan tienestin parissa // Kuva: Kuvat on otettu Andrei Šatonin arhiivašta

Nykyjäh käsityömuasterija jäi vähän. Ka heitä on olomašša. Niin, Kalevalašša eläy ta ruatau Andrei Šaton – puun veššännän muasteri. Koko elämän hiän kulkou oman luovan tienestin parissa. Šiitä tuli miehellä ei vain harraššuš, ka i ammatti, kumpasella hiän tienuau elämäh.

Šyyškuušša Andrei täyttäy 45 vuotta. Ilman liijottelentua voit šanuo, jotta luomiselämän aikana muasteri on veštän jo monie šatoja kuvie, suveniirie, luajošta. Šen lisäkši, Šuomešša hiän opaštu luatimah viisikielistä kannelta.

Andrei Šaton šuattau veštyä kuin tašasie, niin ni kolmiulotteisie luajokšie. Tuntuu, jotta vuosien mittah käsityömuasteri yritti veštyä puušta kaikkie, mitä on hänen arkielämän ympäristöššä: puušta luajitušta suveniirilusikašta alkuan lempi koiran šuureh kolmiulotteiseh muotokuvah šuaten.

Veštäjän juuret ollah karjalaisešta Jyvyälahen kyläštä. Šielä šäily hänen kantatuattojen talo, kunne muasteri rikeneh käyt lävähtämäh, kalalla šekä ruavolla.

Konša tulet Jyvyälahteh, niin heti niät kaunehen huapalauvan, mih on karjalakši kirjutettu kylän nimi – še on Andrein lahja kotikylällä.

Pos’olkan eläjät niise mielelläh tilatah käsityömuasterilta ei ainuoštah suveniirija, ka i puulautoja katujen nimien kera, kumpasie ašetetah omilla taloilla.

Veštäjällä on äijän šuunnitelmie. Hiän on tarmokaš, luova ta hyvin ahkera ihmini, ta ei voi istuo kiät rississä. Äšen luaties’s’a toisie kotihommija Andrein piäššä aina pyöritäh tulijien veššokšien juonit.

Omah tienestih Andrei Šaton opaštau ni kahta omua poikuah. Še antau toivon uškuo, jotta muasterin nero ei kavo ta Kalevalan šeuvun tienestit, perintehet ta käsityöt šäilytäh tulovaisuošša.

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat