Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Hyrzyl ‒ kahten muan raja

Lev Vorobjov ottau vetty suomelazien kaivetus kaivos, kudai on hänen pihas. // Kuva: Ol'ga Ogneva

Täl kerdua opimmo sellittiä Hyrzylän nimen roinduperiä da merkičysty.

Nimi tottugi arbaituttau. Jullattulois kniigois ei lövvy Hyrzylän nimen sellitysty.

Hyrzylän kylä on Suojärven rajonas, se kuuluu Veškelyksen kylähaldivoh. Hyrzyl enne oli Suomen puolel. Jo piäl seiččiekymmendy vuottu kylä kuuluu Ven’ale.

Hyrzyläh on kaksi tiedy. Tänne voibi puuttuo Veškelyksespäi Ignoilan kauti libo ajua Sodderan kauti meččydorogoi myö. Vakkiessah Hyrzyläh et puutu, sendäh kučuimmo kerale veškel’čän Lev Vorobjovan. Häi saneli meile Hyrzylän endizes elaijasgi.

Hyrzyläl oli lepitty oza olla rajakylänny. Suomen iččenästymizen jälles vuvvennu 1918 kahten muan valdivonraja jagoi kylän kahtekse.

– Täs tämä on dorogu, tämä on kui raja, Suomen da sit ven’alazien raja. Täl čural on Suomen kylä Hyrzylän kylä, hurual käil rannal Hyrzylän järvel se oli Lahten kylä, a oigiel käil tuo oli Hyrzylän i mugai se on Hyrzylän kylä. Täs elettih suomelaizet, sanou Lev Vorobjov da astuu dorogan toizele puolele. – A täs poikki dorogas astummo, täl čural, täl järvel jongoi on Posuadan kylä. Se oli jongoi ven’alazien kylä. Sit Posuadan kylän tua on kačo moine niemine, sie kuuzikon välis oli ammuine časounu, kudai oli nostettu 1500 -vuozil. Sil časounal oli jongoi 416 vuottu. Sie on nygöi kalmužin se ammuine. Raja matkai täs keskijärvie myö: Suomen čura täl čural, a ven’alazien čura täl čural...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat