Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kalevala-eepossa Petroskoin kartalla

Kalevala-eepossa Petroskoin kartalla -oppimatan ošallistujina oltih Karjalan kanšalaisjärještöjen johtajat ta aktivistit. // Kuva: Natto Varpuni

Karjalan Tašavallan Kanšallisen kirjašton ruataja Jelena Saikonen kekši ta luati Kalevala-eepossa Petroskoin kartalla -kierrošmatan tämän vuuvven alušša Kalevalapäivän juhlatapahtumien rajoissa.

– Kalevala-marafonin aikana (28. tuiskukuuta–9. šulakuuta) myö pitimä tätä kierrošmatkua joka netäli, kertou Jelena Anatoljevna, – ta halukkahie löyty joka kerta. Kalevala-eepossa on tärkie kirja karjalaisilla ta meijän tašavallalla. Šen tarinat ta henkilöt innoššettih arhitektorija, taiteilijie, kirjailijie ta muan halliččijieki. Vuosien mittah mie keräsin äijän mukavie tietoja, mit ollah näkyvissä Petroskoin kavuilla ta istorijašša ta šamalla aikua košetah Kalevalua.

Oppimatka alkau Kirjašton portahilta, missä Jelena Saikonen kerto Puškinskaja-kavun istorijašta, Elias Lönnrotin matašta Petroskoih šekä näytti M'ud Mečevin kaiverrukšie, millä on korissettu kirjašton lukijašalin ikkunat. Šiitä matka jatku autobuššilla. Pyšäkkie oli monta – Kirovinaukivo, Kalevala-elokuvateatterin piha, Onegajärven rantakatu, Onego Palace -hotelli. Oppimatkah otti ošua Karjalan Tašavallan kanšalaisjärještön johtajie ta aktivistija. Karjalan marilaiset -järještön johtaja Mihail Asessorov kerto omista elämykšistä näin:

– Konša šuorisin tähä matkah, mieleh tuli ajatuš, jotta šen järještäjien tulou vaikie löytyä Kalevala-eepossah liittyvie paikkoja Petroskoista. Kuitenki eepossan motiivit ta runonlaulajien nimet ei ole unohutettu. Hyvä on, kun Neuvoštoliiton aikana Karjalan piämiehet arvoššettih Kalevala-eepossua ta käytettih karjalaisien kulttuuriperintyö kaupunkin arhitektuurissa, katujen nimissä ta kulttuuriobjektien luomisešša.  Apie on, jotta Arhippa Perttusen muistolauta on niin pahašša kunnošša. Šitä pitäy hoitua ta uuvvistua, šekä luatie Arhippa Perttusen kavulla puistikko. Šilloin tämä katu liitetäh toisihki kiertomatkoih, kumpasie Petroskoissa pietäh ylen äijän.

Matan aikana Jelena Saikonen luki Kalevalan pätkie ta kerto eepossan hahmoista šekä Kalevalan muajilman esinehien alkuperäštä ta šamoin Kalevala-šanan merkitykšeštä. Esimerkiksi tutkijan ta opaštajan Aleksei Popovin mukah ennein muinoin oli yhtenäini kanša ta yhtenäini kieli. Tällä yhtenäisellä kielellä Kalevala-šana merkiččöy ”jumalallista pyörrehtä”.

– Myö olemma jo tottun kaupunkin katujen nimilöih ta maisemih, šano Karjalan Rahvahan Liiton johtaja Natalja Vorobei, – kävelemmä teitä myöten emmäkä huomua ympärillä olijua kaunehutta. Tämmöset oppimatat annetah meijän kaččuo vanhua ta tuttavua uuteh luatuh. Mie melkein joka päivä kulen Kirovinaukivon ohičči, ka en nikonša huomannun, jotta dramateatterin oččašeinän oikiella puolella ylähänä on runonlaulajan kuva. Runonlaulaja istuu kantele polvella, kaččou loitoš ta laulau. Orava ta lapšet tultih kuuntelomah häntä. Nyt mie tiijän täštä kuvašta ta näytän šitä kaikilla kaveriloilla.

Kalevala-eepossa Petroskoin kartalla -kierroš on yksi Kanšallisen kirjašton oppimatoista. Joka netäli Citaite ulici kak knigi -projektin rajoissa kirjašton ruatajat pietäh kävelykierrokšie Petroskoin katuja myöten. Lähin oppimatka pietäh 17.elokuuta klo.18.00. Matan aikana šen ošanottajat tuttavuššutah Petroskoin Kuibiševinkavun istorijah. Šoittakkua kirjaštoh ta šuakua lisätietuo matašta telefonissa 78-54-70

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat