Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Oravakoiran kera karjalaisešša mečäššä

Vuosien mittah oli huomattu, jotta parahana koirana lintumečäššykšeh Karjalan mečissä on karjalais-šuomelaini oravakoira // Kuva: Pekka Mittojev

Prostikkah milma kaikki ”vihriet”, eläinpuoluštajat, kašvinšyöjät šekä ihmiset, ket ei hyväkšytä mitänä luonnon eläimien ta lintujen pyyvväntyä. Kuiteski šemmoni še on ihmisen luonto, jotta ykši šuašta ehottomašti tulou mečäštäjäkši. Ta tosi mečäštäjä šillä eruouki toisista ihmisistä, ket ei välitetä tahi ollah mečäššyštä vaštah, jotta riistan šuahuššannan lisäkši hiän koko oman mečäššyšelämän huolehtiu šiitä, jotta eläimet ta linnut Karjalan mečissä ei loputtais, ka vain lisäyvyttäis.

Šitä varoin mečäštäjät lujašti pietäh mečäššyškauven šiäntöjä. Šen lisäkši joka vuosi hyö rakennetah šuola-altahie hirvillä ta pönttöjä harmušoršilla, kaivetah muah paikkoja meččälintuloilla, missä ne voitais n’okkie pienie kivijä ta piehtaroija hiekašša, šekä šuoritetah pitkie matkoja talvella, lašetah eläimien ta lintujen lukuo. Kuiteski iče mečäššykšeh verrattuna täštä mečäštäjän ruavošta luonnon hyväkši vähä ken tietäy, šen on peittän karjalaisen taigan kuušien ta mäntyjen varjo.

Višših elokuun toini puolisko, konša Karjalašša avautuu mečäššyškauši, ta šyyškuun enšimmäini puoli on mečäštäjällä kaikista tuntehellisin aika. Meijän šeutuvilla on tapana pyytyä meččälintuo mečäššyškoirien kera ta niijen omistajilla še kauši on erityisešti täyši tapahtumie.

Vuosien mittah oli huomattu, jotta parahana koirana lintumečäššykšeh Karjalan mečissä on karjalais-šuomelaini oravakoira – še on šukkela, tuntehellini tuliruškie koira, mi on uškollini isännällä kuolomah šuaten. Oravakoira on hyvin viisaš ta helpošti opaššettava. Še jo enšimmäisistä mečäššykšistä piäšöy perillä, mitä isäntä häneštä vuatiu. Oravakoiralla on levie renkahanmuotoni eččo, hyvä ylävainu, še on aktiivini ta innokaš.

Mie olen mečäštän länši-siperiläisen oravakoiran kera. Milma še ei ole niin miellyttän ruavošša, kun karjalais-šuomelaini oravakoira. Kerran olin mečäššä länši-siperiläisen oravakoiran kera, niin še šai miut vaivukših, šentäh kun aina haukku oravie. Ka mitä mie šillä voin, joka kerta piti tulla šen kučuntahaukuntah, jotta nähä šen tuaš oravua haukkuvan. Joka kerta mie yritin kiäntyä koiran huomijuo täštä, šen mieleštä, hyvin tärkieštä prosessista. Meijän mečäššyš loppu šiihi, jotta konša koira loppujen lopulta kuiteski haukku meččuo, niin miun ei onnistun šitä šuaha – koira haukku šamalla keinoin ta mie tulin varajamatta, jotta še tuaš on orava, a meččo pyreyty lentoh...

Ka karjalais-šuomelaisen oravakoiran isäkkö, kumpasen mie otin ihan pienenä ta iče šyötin tutista (šen muamo kipeyty ta šiltä kato maito), milma hyvin miellytti mečäššykšeššä. Šitä kučuttih Velliksi. Enšimmäiseh mečäššykšeh šen elämäššä mie otin koiran viisikuukautisena. Otin ilman mitänä toivuo, jotta še alkau ruatua – liijan nuori kun oli paukuntah. Miun tarkotukšena oli totuttua oravakoira pitkih 20-kilometrisih matkoih taigua myöten ta ammunnan iäneh. Še on hyvin tärkietä mečäššyškoiralla, vet še koira, mi kerran pöläšty ammunnan iäntä, jo konšana ei rupie ruatamah ta jälešti aina varajau pyššyö.

Karjalais-šuomelaisilla oravakoirilla on hyvin omaluatuni levie renkahanmuotoni eččo. Koira juokšou loitoš etehpäin ta tarkistau alovehta renkašta pitin. Toičči še šuorua tietä myöštyy isännän luo ylävainun avulla ta šiitä tuaš kapšahtau eččoh.

Ei pie häiritä karjalais-šuomelaista oravakoirua ečon aikana, äšen još koira juokšou hyvin loitoš. Pitäy ymmärtyä, jotta nenä on šen idealini eččokalu ta še aina pitäy huolta šiitä, missä on isäntä. Äšen kilometrissä ihmiseštä oravakoiran riittäy vain nuuhella nenällä ilmua, jotta löytyä isäntä ta myöštyö hänen luo šuorua tietä. Šemmoni on niijen viisahien ta tarkkojen koirien luonto.

 

Lisyä mečäššyššeikkailuista Velli-koiran kera lukekkua Oma Mua -lehen numeroissa 33 ta 34

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat