Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Hökän talon kohtalo

Hökän talo on Venehjärven kylän vanhimpie rakennukšie. // Kuva: Uljana Tikkanen

Kylän piämieš Šanteri Lesonen kerto miula Venehjärven istorijašta.

– Tämän talon peruštaja on Miitrei Lesonen. Kaikin kyläššä oltih Lesosie ta šen takie piti olla lisänimi ta hänen lisänimi oli Hökkä, Šanteri alotti kertomukšen. Tultuo taloh Šanteri šytytti muutoman laššun palamah kiukuan piisih. Kiukuašta alko kuuluo humina. – Hökkä še šiinä pakajau, Šanteri šelitti. – Hökkä, še on ihmini, kumpani lörpöttäy ta häčärtäy, ei malta paikallah istuo.

Hökän talo on yksi vanhemmista taloista Venehjärvellä. On tietoja, jotta še on vuuvvešta 1813, vain Lesoset ollah toista mieltä:

– Tämä talo on varmašti vielä vanhempi. Nyt jäi vain talon takaoša, ennein še oli  šuurempi ta voit olla, jotta takaoša oli rakennettu myöhemmin.

Nyt täššä talošša on musejo. Šiinä on vanhoja huonehkaluja, esinehie, šemmosie šuau nähä pienissä kylämusejoissa. Juuri talon kohtalo on miellyttävä.

– En voi šanuo, jotta talošta tuli musejo ihan hetkeššä, talo on elän omua elämyä, aina tapahtu mitänih uutta. Huonehkalut oli vaihettu, kiukuaki korjattu. 1950- luvun loppupuolella ihmiset jouvuttih lähtömäh pois tiältä ta tämän talon istorija on niin kuin šen eläjilläki. Pitkäh aikah talošša ei ollun eläjie. Šiitä neuvoštoaikana 1970-luvulla täššä paikašša piettih karjua ta täššä talošša yövyttih kalaštajat ta mečäštäjät. Talo ei ollun kunnošša eikä šen remontista kenkänä kovin välittän, kun vain kelpuau yöpymispaikakši niin šiitä riittäy, jatko omua kertomušta Šanteri.

Talon katto laho ta pikkuhil’l’ua talo mäni pahah kuntoh. Vain ei še šiih talon elämä loppun. 1990-luvun lopušša kirjailija Markku Nieminen, kuvataiteilija Vitali Dobrinin ta Šanteri Lesonen löyvettih tietoja, jotta tuo talo on tašavallan istorijallini ta kulttuurimuistomerkki ta ruvettih eččimäh talon isäntien jälkeläisie. Löyty Santra Lesonen – Hökkä. Hiän oli yksi viimesistä talon isännistä ta luovutti šen kyläneuvoštolla. Lesosilla piti ajatella, mitein pityä huolta muistomerkistä.

Talošta oli viety lattiet, ovet ta ikkunat. Šilloin talo annettih Vitali Dobrininilla ta hiän otti tehtäväkšeh pityä huolta šiitä. Ajan piäštä Vitali ta Šanteri ruvettih korjuamah taluo, enšin korjattih kiukua, šiitä lattiet. Šanterin naini Niina ta heijän tytär šiivottih taluo. Muutoman vuuvven kuluttuo hyö piätettih luatie talošta musejo. Löyty sponsori ta apulaisporukka. Yhteisvoimin talo oli pantu kuntoh. Šiitä piti löytyä musejoh tavarua. Vanhanaikusie huonehkaluja ta vehkehie löyvettih nuapurikylistä. Nyt talo näyttäy tavanomaiselta karjalaiselta kylätalolta, tämmösie Karjalan kylissä oli äijän ennein ”perspektiivittömien” kylien lakkautumista.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat