Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Pul'u-pul'u, heposeni!

Kyläššä kašvatetah ta hoijetah raččuheposie ta paikalliset eläjät nähäh näitä kaunehie eläimie joka päivä. // Kuva: Natto Varpuni

Pruasniekka oli järješšetty jo toista kertua. Ideja pruasniekan pitämiseštä šynty aivan luonnollisešti: kyläššä kašvatetah ta hoijetah raččuheposie. Paikalliset eläjät nähäh näitä kaunehie, viisahie ta voimakkahie eläimie joka päivä.

– Derev'annoje (vepš. Därvenoja) ei ole perintehellini kylä, kuin Jyškyjärvi tai Vuokkiniemi, kerto pruasniekan järještäjä, kyläklupin johtaja Ol’ga Zaharova, – Kylä šijoutuu 25 km piäššä Petroskoista. Melkein kaikki kylän eläjät ruatah kaupunkissa ta joka päivä ajetah šinne ta jälelläh. Monet koululaisetki opaššutah Petroskoin kouluissa. Kyläššä on äijän kešämökkien omistajie, kumpaset tullah tänne vain netälin lopukši. Ušeičči nuapirit ei tunneta toini toista. Näissä oloissa on ylen vaikie kerätä rahvašta yhteh toimintah ta innoššuttua heitä šaman projektin toteuttamiseh. Heposenpäivä on juurtun kylän kulttuurikalenterih. Piemmä šitä tulijana vuotenaki.

Pruasniekan aikana heposet ta niijen račaštajat näytettih musiikin mukah erilaisie ajoliikkehie ta aškelie: heposet juoštih hölkkyä, laukattih ta harpittih. Derev'annoje-kyläššä heposet ei olla vain mukava ta kallis harraššuš, niitä käytetäh tiälä vieläi työvoimana, peltoja kyntyässä. Monet šanotah, jotta heposella kynnetty mua on pehmiempi kuin traktorilla kynnetty. Pruasniekan aikana muisseltih vanhoja heposen hoitoh liittyjie tapoja ta perintehie.

– Mie kerroin heposen merkitykšeštä karjalaisien elämäššä ta luvin karjalankielisie loiččuja, kumpasien avulla heposie totutettih uuteh kotih, jotta ne ei mäntäis jälelläh, Karjalan Rahvahan Liiton johtaja Natalja Vorobei šelitti, – näitä tietoja löysin Vienan kansa muistelee -kirjašta.

Karjalan Rahvahan Liiton Kajahuš-folklorijoukko esitti omua karjalankielistä konserttiohjelmua. Joukon ošanottaja ta Karjalan rahvahan puvun tutkija Natalja Denisova kerto šamoin niistä karjalaispuvuista, mit oltih joukon ošanottajien piällä.

Pruasniekašša esiinty paikallisie folklorijoukkoja ta vierahie Petroskoista. Myötävänä oli käsityömuasterien tuottehie ta esillä kyläläisien kašvattamie kummallisie vihannekšie.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat