Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Paustovskin kirjojen luvettuja šivuja

Venäläisen kirjallisuon klassikko Konstantin Paustovski (1892 – 1968).

Tunnuššan, jotta tuškinpa ičeki rupiesin uuvveštah lukomah neuvoštokirjallisuon klassikon tevokšie, još en olis kuullun K.G. Paustovski -nimisen kanšainvälisen liiton jäšenien tulošta Petroskoih. Ilmeni, jotta 1997 vuotena kiännetty kirjailijan elämäkerta ta Kertomuš elämäštä -kirja noššatettih ulkomualaisien lukijien huomattavua kiinnoššušta.

Klassikon tuotannon uuvvet harraštajat tahottih nähä omin šilmin šitä Venäjyä, kumpaista hyö šuatih tuntie ta kumpaseh hyö miellyttih kirjailijan tevokšien kautti. Lukijien joukko kiänty kiäntäjän Vim Hartorgin puoleh, jotta hiän auttais heitä järještyä enšimmäini matka Venäjällä. Vuotena 1998 matka Paustovskin paikkoja myöten oli toteutettu. Šiih ošallistu 25 matkuajua-lukijua. Šiitä matašta šai alun K.G. Paustovski -liiton toiminta.

Mi še niin kiinnošti ulkomualaisie lukijie Konstantin Georgijevičin tuotannošša? Ta mintäh še melkein mäni miun ohičči, šamoin kuin ni monien toisien lukijien Venäjällä ta Karjalašša? Piätin alottua Charles Lonsewilin kohtalo -kirjašta, min Paustovski kirjutti Petroskoissa.

Paustovskin tuotanto on tuttu monen muan lukijilla. Klassikon kirjat on kiännetty kymmenillä kielillä. Konstantin Paustovskin neron ihailijajoukošša on eriammatillisie ihmisie. Niin, K.G. Paustovski -liittoh kuuluu arhitektori, professori, kirjaštonruataja, advokatti, istorijan opaštaja, šairahienhoitaja, istorikko, sosialiruataja, bioinšeneri, taiteilija.

Konstantin Paustovki oli äšen Marlene Dietrichin lempi kirjailijie. Näyttelijä huaveili, jotta šuau henkilökohtasešti kiittyä kirjailijua Šähköšanoma-kertomukšešta. Omašša Ajatukšie-kirjašša (Paustovski-ošašša) Dietrich kirjuttau: <kertomuš> ”niin vaikutti miuh, jotta mie en enyä voinun unohtua šitä kertomušta enkä kirjailijan nimie, kumpasešta aikasemmin en ole kuullun mitänä”.

Kiinnoššuš Paustovskih ta hänen tevokših eläy ni XXI vuosišualla. Paustovskin tuotannon musejoja on avattu Moskovašša, Kiijovašša, Krimissa, Odessašša. Lukijat peruššetah omie šeuroja: kirjallisušklubija, ihailijien kerhoja, joukkoja sosialiverkoštoissa.

Kanšainväliseššä K.G. Paustovski -liitošša on 125 jäšentä Belgijašta ta Hollannista. Hyö hyvin tunnetah kirjailijan tuotantuo šekä järješšetäh tutkimuštyötä. Niin, oli löyvetty Kara-Bugaz-filmi šamannimisen Paustovskin kertomukšen mukah. Še oli kuvattu 1935 vuotena, ka vuosikymmenie oli venyn pol’čalla. Hollantilaini journalisti löysi elokuvan Moskovan kinoarhiivašša. Sponsorin rahoilla K.G. Paustovski -liiton jäšenet  oli oššettu filmi ta tuploitu hollannin kielellä.

K.G. Paustovski -liiton jäšenet järješšetäh matkoja niih paikkoih, missä eli ta ruato kirjailija. Tänä šykyšynä hyö käytih Petroskoih, Aunukšeh, Girvakšeh, Kivaččuh ta Karjalan toisih paikkoih, missä oli Paustovski. Pohjoisluonnon ta -kulttuurin kaunehuš koko elämän kiinnošti kirjailijua.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat