Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Ei oppi harteita paina

Tänä vuotena karjalan kieltä tuli opaštumah noin 100 henkie. // Kuva: Natto Varpuni

Kurššien juhlalliset avajaiset piettih Kanšallisien kulttuurien keškukšešša Petroskoissa. Tänä vuotena karjalan kieltä tuli opaštumah noin 100 eri-ikähistä ihmistä. Avajaisissa hyö heti čukellettih karjalan kieleh, kuunneltih Kesräjäine- ta Härkin-folklorijoukkojen lauluja ta kačottih pätkie karjalankielisešta TV-ohjelmašta. Karjalan Tašavallan kanšallisušministeri Sergei Kisel'ov ta Kanšallisien kultturien keškukšen johtaja Tatjana Temniševa onniteltih kurššilaisie ta toivotettih heilä mukavua opaššušta, uušie löytöjä karjalan kielen ta kulttuurin alalla.

Karjalan TV:n kanšalliskielisen toimitukšen pienet juontajat L’oša Ognev ta Fed’a Ovčinnikov, kumpaset iče opaššutah karjalua koulušša ta paissah šitä koissa, luveteltih kymmenen šyytä karjalan kielen opaštumisen puolešta. Yksi šyistä on tämmöni: ”Još tiijät karjalan kielen, šiušta tulou Karjalan tašavallan brendi. Konša tultuo Karjalah vierahat kačotah ympäri ta kyšytäh, mitä karjalaista on Petroskoissa? Šie voit šanuo: ”MIE”!”

Karjalan kielen kirššiloilla opaššetah vienua ta livvie. Vienan murtehen opaštajana on Petroskoin valtijon yliopiston opaštaja Jevgeni Karakin, livvin murtehta enšimmäisellä vuosikurššilla opaštau Petroskoin valtijon yliopiston opaštaja Anastasija Afanasjeva, toisella, kolmannella ta nellännellä vuosikurššilla opaštajina ollah karjalan kielen opaštajat Svetlana Kondratjeva ta Tatjana Baranova.

Monet petroskoilaiset jo monta vuotta on käyty kurššiloilla eikä tahota jättyä kielen opaštumista. Ka kuitenki avajaisissa oli enemmän niitä, ket tultih opaštumah kieltä aivan nollašta. Petroskoin päiväkoin № 91 kašvattajat tultih opaštumah karjalua koko joukolla (šeiččemän henkie). Heijän lapšet päiväkojin jälkeh männäh opaštumah 2. kouluh, missä karjalan kieltä opaššetah enšimmäiseštä luokašta.

– Meijän päiväkoti ta 2. koulu ollah hyväššä yhteistyöššä, šanou kašvattaja Natalja Bikova, lapšien opaššukšešša ta kašvatukšešša aššumma šamua linjua, jotta lapšilla olis mukava ta hyö luonnollisešti jatettais tutkie ta opaštuo niitä šamoja oppiainehie, kumpasih ruvettih perehtymäh vielä päiväkojissa.

Tavan mukah koulukellon šoinnin jälkeh kurššilaiset opaštajieh kera mäntih eri huonehih, missä šuatih šelvittyä opaššušprosessih liittyvät hommat ta šopie opaštajien kera opaššušpäivistä ta ajašta.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat