Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kanšallisen teatterin kunnivokši

Pruasniekkaohjelman loppukappaleh, Vieno Kettusen ta Pekka Mikšijevin tanšši Koti-spektaklista. // Kuva: Natto Varpuni

Teatterin 85-vuotispäivän juhlalliset pivot piettih teatterin tiloissa 13. ta 14. šajekuuta. Kanšallini teatteri: perintehet ta nykyaika -seminarih otettih ošua teatterintutkijat, Šuomen ta Venäjän teatterien johtajat ta ohjuajat, Venäjän tietoakatemijan šekä taiteh-istorijan tutkijat, Karjalan Kanšallisen teatterin entiset ta nykyset artistat ta kaikki, ketä kiinnoštau teatterin kehityš. Seminarin aikana käsiteltih kanšallisien teatterien merkityštä monikulttuurisešša muašša, eri teatteriohjuajien metodikkua ta Karjalan Kanšallisen teatterin nykypäivyä ta tulovaisutta.

Šuomenaini teatterintutkija Kirsikka Moring kerto Šuomen teatteritavoista ja korošti, jotta eri kielien käyttämini teatterin lavalla on aivan luonnollista nykyseššä moniväriseššä muajilmašša. Šuomešša ammattinäyttelijiksi rikeneh tullah pakolaiset esim. Iranista. Pakolaisien kešen ušeičči on lahjakkahie musikanttija. Teatterih tullen hyö tuuvvah mukana omua kulttuurie ta kieltä kaččojilla näytettäväkši.

– Nykymuajilmašša monet teatterit ečitäh uušie teatteritaijon muotoja, esimerkiksi kučutah kaččojieki luomah esitykšie. Šuomen teatterien nuorien trendina on lähtie omilla juurilla tutkimah mi on Šuomi ta mi on šuomelaisus, šano Kirsikka Moring.

Pruasniekan yhteyveššä teatterin tiloissa avattih Šäilytä muhahuš -näyttely, missä on esillä Leonid Vladimirovin kuvie eri vuosilta. Leonid Vladimirov oli ruatan Karjalan Kanšallisešša teatterissa yli 20 vuotta artistana ta ohjuajana. Vuosina 1997–2013 hiän oli toimin teatterin piäohjuajana. Tänä vuotena Leonid Mihailovič olis täyttän 80 vuotta. Näyttelyššä on esillä mušta-valkosie valokuvie Karjalan Kanšallisešta arhiivašta, kuvie Vladimirovin kollegojen ta kaverien omista yksityisarhiivoista šekä eri teatterien arhiivoista.    

Teatterin 85-vuotispäivänä teatterin šuvaiččijie otettih vaštah etušalissa lämpimäššä ta yštävälliseššä ilmapiirissä: vanhat kaverit ta kollegat šepäiltih toini toistah, nakrettih ta muisseltih entisie aikoja. Nuoremman šukupolven kaččojat ihaššukšella kačottih vanhemman šukupolven näyttelijie, Kanšallisen teatterin tähtijä, ta varovašti kyšyttih heiltä lupa yhtehiskuvan luatimisešta.

Tätä lauluo kuunneltuo kaččojat nouštih šeisomah ta pitälti räpytettih artistoilla. Konserttiohjelman jälkeh virkamiehet šekä teatterin šuvaiččijat ta yštävät rajan molemmilta puolilta onniteltih artistoja ta teatterin johtokuntua. KT:n Kulttuuriministerin šijahini Anna Tomčik jako valtijollisie palkintoja teatterin artistoilla. Artistat Tamara Voronova ta Aleksei Belov šuatih KT:n anšijoitunut näyttelijä -arvonimet. Teatterin piäohjuaja Andrei Dežonov oli palkittu KT:n piämiehen kiitoškirjasella. Teatterin rekvisiittiošašton johtaja Ol’ga Berestennikova šai KT:n kulttuurialan anšijoitunut ruataja -arvonimen.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat