Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Nellisadua vuottu Tverin mual

Tverin alovehen Kl’učevoin kylä. // Kuva: Martti Penttonen

Tverinkarjalazien histourii algau VI vuozisual. Sil aigua Ylä-Volgan, Mologan, Mstan da Tsnan jogien alovehile tuldih elämäh suomelazet heimot – mer’alazet, ves’ da čuud' -heimot. Ga terväh nämmis mualois heidy ajettih iäres sluavilazet heimot. Erähät suomelazis heimolois jiädih omale muale da assimiliiruittihes uuzih siirdolazih, toizet lähtiettih elämäh Karjalankannaksen da Luadogan järven alovehile. Karjalazet ruvettih lähtemäh niilöil mualoilpäi XVI vuozisuan keskiluvul, konzu sinne tuldih ruoččilazet.

Uvvessah karjalazet lähtiettih pagoh vuvvennu 1617 Stolbovan rauhusobimuksen allekirjutettuu, kuduan mugah Ruočči valloitti kaiken Korelan ujezdan. Karjalazien siirdo jatkui 1660-luguh sah.

Rauhusobimuksen allekirjutettuu Moskovan tavoittehekse rodih pidiä omas vallas karjalazii, kuduat oldih enne ruoččilazien vallas.

Vuvvennu 1618 ruoččilazet haldivoiččijat piettih Keksgol’man läänen (endizen Ven’an Korelan ujezdan) rahvahanlugemizen da prižmittih Ven’ua andamah järilleh kaikkii karjalazii pagolazii. Pidäy sanuo, ku Stolbovan rauhusobimuksen mugah Ven’a ei voinnuh jättiä pagolazii omil mualoil. Ga yhtelläh Moskovu ei huavannuh piästiä karjalazii Ruoččih. Sendäh Moskovu käski rajavojevodoile siirdiä karjalazii pagolazii loitombakse Ruočin rajalpäi, “ku ruoččilazet täs nimidä ei tiettäs”. Muga karjalazet siirryttih Novgorodan loittozih mualoih (Tihvin da Valdai) da Tverin Mologa-joven mualoile da lähäl olijah Vesjegonskah...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat