Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kanšallisen teatterin magija

Hanti-Mansiskin autonomisen piirikunnan Obin ugrilaisien kanšojen Päiväni- teatteri. // Kuva: Kuvat otettu vk.com-nettišivuilta

Kanšallisien teatterien istorija on hyvin monimutkani. Monet muissetah niitä aikoja, konša pienetki yritykšet ilmottua omašta kanšallisuošta otettih vaštah negatiivisešti ta äšen piettih separatismina. Aika muuttu ta kanšalliset teatterit ta niijen toiminta šuatih vallan ta kaččojien hyväkšynnän. Nuoret artistat šuurella innolla näytetäh omie neroja kanšallisien teatterien lavalla ta ylissetäh kanšallisie kielijä ta kulttuurija.

Kanšallisien teatterien nykypäivyä ta tulovaisutta käsiteltih Kanšalliset teatterit Nyky-Venäjän kartalla -pyörie stola -issunnošša, mi piettih Karjalan tašavallan Kanšallisen teatterin 85-vuotisjuhlan yhteyveššä Petroskoissa.

– Kanšallisuš ta kanšan omaperäisyš tulou esih teatterin lavalla ei yksistäh kieleššä, ka šamoin ni pakinan intonatijošša ta ritmissä, piiteriläini taitehistorijan tutkija Nadežda Taršis šano, – još ohjuajan Nikolai Demidovin aikana, kumpani 1943 vuotena lahjakkahašti ohjasi Karjalan Kanšallisen teatterin Nora-näytelmän, šuomen kieli oli teatterijoukon muamonkelenä, nyt korkietašoni kielitaito on piäproplemana Karjalan Kanšallisešša teatterissa. Konša kieli kuuluu lavalta šujuvašti, koko spektakli tuntuu luonnolliselta.

Kanšallisien teatterien elinvoimaisuš ta pisyväisyš ollah aivan mainijot, pyörie stola -issunnon ošanottajat tovissettih. Kanšallisešša teatterissa äšen klassiset näytelmät, niin kuin esimerkiksi Aleksandr Ostrovskin «Lumityttö», šuahah toista kaikuo. Konša eri kanšalliset teatterit otetah ohjelmistoh šamoja näytelmie ta lisätäh niih oman kanšan ainutluatuisutta, neki näytelmät voijah juurtuo uuvvella mualla ta näyttyä aivan luonnollisilta ta omilta. Esimerkiksi oli mainittu Baškirijan dramakirjuttajan Florid Bul'akovin Pyhä asie -spektakli, kumpani Karjalan Kanšallisen teatterin kaččojalla tuntu omalta, karjalaiselta.

Globalisatijo on vaikuttan kulttuurialah ta taitehehki, kanšalliset teatterit ollah šen vaikutukšen vaštapainona. Ne tuuvvah esillä alkuperäisyttä ta kanšan voimua.

– Ei missänä muuvvalla muajilmašša ole tämmosie kanšallisie teatterija, mit on šynnytty Venäjän muan kanta-rahvahien alovehilla, dramakirjuttaja ta KT:n Kanšallisen teatterin taitojohtaja Sergei Pronin šano, – meijän lähinuapuritki, Skandinavijan muat, on jo monešša asiešša kavotettu kanšallisie piirtehie. Teatteritaito tulou näkyvih ennein kaikkie kielen käytöššä. Venäjällä kanšallisie teatterija peruššettih valtijollisina instituuttiloina. Kuitenki juštih tämä fakta autto kanšallisien kulttuurien šekä kielien šäilyttämistä ta kehittämistä.

Nyt Venäjän kanšallisilla teatteriloilla ei ole enyä šitä mehanismie, mi toimi šujuvašti Neuvoštoliiton aikana. Šilloin kanšallisien teatterien oli pakko käyvä esityšmatoilla Moskovašša ta muan tunnetut teatterikritikot, teatteritaitehen tutkijat, dramakirjuttajat ta yleisö kačottih ta käsiteltih niijen tuotantuo.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat